Levada do Curralin reitin kolmas osuus kulkee Curral das Freirasin laaksossa sijaitsevan Fajã das Galinhasin kylän kohdalta Socorridosin laakson loppupäässä sijaitsevaan hylättyyn kylään nimeltä Fajã do Poio. Reitti jatkuu haastavana reittinä ja matkalle osuu useita paikkoja joissa pudotus polulta on suuri, joten edelleen tulee kiinnittää huomio turvallisuuteen.
Lähdetään etenemään Levada do Curralin reitillä levadan vesiputoukselta kohti korkeaa kallionseinämää polkua pitkin. Ylitetään aluksi avoin alue ja liitytään levadan vierelle kallion tuntumassa. Tällä osuudella kuljetaan todella syvän rotkon reunalla mutta kulkeminen ei aina tunnu välttämättä pelottavalta. Syynä on luultavasti se, että runsas kasvillisuus peittää polun oikealla puolella syvän rotkon suurimmalta osin.
Levadan korkeus merenpinnasta laskee melkoisella vauhdilla, joten levadan vesi kohisee iloisesti kohisten ja välillä alamäen jyrkistyttyä vielä entisestään vesi suorastaan kuohuaa alas betonista kourua. Maisemat Curral das Freirasin suuntaan ovat taas todella mykistävän hienot. Oikealla alhaalla voi havaita Socorridosin joenuoman.
Kiistellynkin legendan mukaan nunnat aikoinaan pakenivat merimiehiä Curral das Freirasiin. Tarina näet kertoo, että merirosvojen uhatessa Funchalin luostareissa asustavat nunnat pakenivat tämän laakson pohjalla virtaavaa jokea pitkin tähän suojaisaan laaksoon ja asettuivat asumaan sen pohjalle. Näin syntyi syrjäinen Curral das Freiras, josta ei ennen teiden rakentamista ollut muita reittejä Funchaliin kuin laaksoa myöten.
Lähdetään etenemään kallion viertä kohti Socorridos-jokea. Mitä edemmäs kuljetaan sitä syvemmäksi rotko levadan oikealla puolella kasvaa ja korkeimmillaan pudotusta on alas Socorridosin jokeen asti satoja metrejä. Keskity todella tarkkaan kävelemiseen ja pysähdy katselemaan maisemia tai mitä ikinä teetkin. Voit vilkaista oheisen videon vuodelta 2008, jossa näkyy ajoittain polun vierestä alkava rotko ja polun kunto. Kallionseinämä seuraa levadan vasemmalla puolella.
Tunnistin tämän kohdan Levada do Curralista Caminhos Anónimosin kuvista vuodelta 2015 (Kuva: Caminhos Anónimos) ja merkille pantavaa oli, että levadan muuri oli murtunut kokonaan. Ei siis ole ihme, että levada on suurelta osin kuiva. Se on vaurioitunut aikojen saatossa niin pahoin, että ei ole enää veden kuljetuksessa käyttökelpoinen vaan vuotaa. Toivottavasti tämä upea reitti jossain vaiheessa saa uuden elämän.
Kun ollaan ohitettu kallioinen suora osuus ja saavutaan kohtaan jossa reitti alkaa kaartamaan vasemmalle, voidaan ajoittain nähdä Socorridosin joki alhaalla laakson pohjalla. Joenuoma on kivikkoinen ja tällä paikalla kasvillisuuden ja puiden takana odottaa vajaan 400 metrin suora pudotus rotkoon. Pohtimatta sen suuremmin asiaa, jatkoin matkaa kulman taakse.
Levadan käveltävä reunavalli oli paikoittain vuonna 2008 erittäin huonossa kunnossa ja rapautunut. Oli asetettava askeleensa tarkoin sillä rotko seuraa reittiä jatkuvasti oikealla puolella.
Curral das Freirasin asutukset katoavat tästä eteenpäin laakson rinteiden taakse mutta maisemat ovat edelleen komeat, kuten tässä laaksossa on tavallista. Kun katsotaan Curral das Freirasiin päin voidaan havaita Pico do Serradon sokeritoppamainen huippu, jonka huipulla on Eira do Serradon näköalatasanne. Paikalta kannattaa käydä joskus katsomassa upeita maisemia Curral das Freirasin laaksoon.
Seuraavaksi on vuorossa avoimempaa maastoa ja jyrkkä rinne alas laaksoon. Paikoin levadalta kymmenen metrin kallioinen rotko suoraan alas heti noin 30cm leveän reunuksen vierestä. Näissä paikoissa tulee olla erittäin varovainen!! Lisäksi jatkuvasti kuljemme pari metriä korkeaa levadan reunaa tai pikemminkin kivistä muuria. Jos korkean paikan kammo olisi vaivana kulkeminen olisi varmasti epämukavaa. Korkea reunus, avara ja ilmava laaksomaisema oikealla saattaisivat pelottaa herkimpiä kulkijoita vaikka kävelyreunus onkin sileä ja erittäin helppo kävellä. Onneksi tai toivottavasti ei kuitenkaan korkeita paikkoja pelkäävät retkeilijät tälle reitille eksy.
Joskus pohdin noiden betonista valettujen ulokkeiden tarkoitusta levadan reunassa. Mahdollisesti ja luultavasti ne on tarkoitettu suojakaiteita varten, jotka ovat kuitenkin jääneet valitettavasti rakentamatta tai ovat ajan saatossa tuhoutuneet. Joissain paikoissa tällä osuudella reunukselta on kymmenien metrien kallioinen pudotus alas, kuten kuvista voi havaita.
Levada do Curralin reitille matkaa on kertynyt nyt noin 5 kilometriä. Aikaa vaeltamiseen oli vuonna 2008 kulunut noin kaksi ja puoli tuntia. Hieman huimaavan osuuden jälkeen levadan maasto muuttuu taas huonokuntoisemmaksi.
Levadalla saavutaan paikkaan, jossa levadan seuraamisen sijasta tulee taas valita oikealle haarautuva polku, joka ohittaa hankalan paikan.
Kiertopolku saattaa olla heinikkoinen mutta vuonna 2008 se oli kohtalaisen helppo kulkea. Melko pian noustaan taas Levada do Curralin varteen ja seuraava osuus kuljetaan levadan vieressä mutaista polkua pitkin. Muistan kuinka polku oli liejuinen ja taas olivat hyvät vaelluskengät tarpeen. Pelkillä lenkkareilla olisi taatusti tullut ikävän mutainen olo.
Levada sukeltaa välillä jännittäviin tunneleihin mutta kulkija saa kulkea vieressä polkua pitkin. Levada do Curralin reitti kulkee laakson jyrkkää rinnettä kohti osuutta, jossa reitti alkaa kaartaa vasemmalle kulkemaan laakson suuntaisesti.
Vesi virtaa levadassa kohisten, kun kuljetaan portaita alaspäin. Reitti alenee taas muutaman kymmenen metriä merenpinnasta. Pitkään aikaan saamme nähdä myös tukevasta putkesta rakennettuja suojakaiteita kulkureittiä varjelemassa. Onko suojakaiteiden ilmaantuminen merkki, että olemme lähestymässä Funchalin puoleista, enemmän kuljettua, turvallisempaa osuutta reitistä?
Korkean kallionseinämän jälkeen saadaan kuin saadaankin näkyviin Funchalin puoleisen osan laaksosta, jossa suositumpi osuus Levada do Curralista sijaitsee. Lisäksi metsän puulajiksi muuttuu eukalyptus ensimmäisen kerran vähään aikaan. Laakson osa, johon siirrytään on Socorridosin laaksosta haarautuva pienempi sivuhaara ja Levada do Curral kiertää myös sen kautta ennen kuin virtaa Funchaliin.
Levadaa reunustaa louhittu kallion seinämä, kun lähestytään Socorridosin laakson sivuhaaraa. Levada do Curral oli Curral das freirasissa 550 metrin korkeudessa merenpinnasta ja korkeus meren pinnasta on nyt 440 metriä. Ollaan siis laskeuduttu hieman yli sata metriä tähän mennessä. Vesi onkin virrannut levadassa melkoisella kohinalla vesiputouksen jälkeen, jolloin korkeus merenpinnasta oli 500 metriä.
Aikaa reitillä on kulunut hieman yli kaksi ja puoli tuntia ja 6 kilometriä. Levada laskeutuu edelleen jyrkemmin alaspäin ja vesi suorastaan vaahtosi vuonna 2008 alas levadassa. Ympäristö on hyvin vehreää, kun kuljetaan kohti Fajã da Poion hylättyä kylää.
Reitillä tulee vastaan vielä yksi huimaava kohta, jossa kuljetaan pari metriä korkealla levadan muurilla ja melko jyrkkä laakson rinne seuraa oikealla puolella. Maisema Socorridosin laaksoon on todella hieno tässä kohdassa. Saadaan myös hienoja näkymiä alhaalla virtaavalle Socorridosin joelle.
Vuonna 2008 kookas jättiruoko (Arundo donax) kasvoi Levada do Curralilla valtoimenaan. Kasvia voi havaita todella monessa paikassa Madeiralla ja sitä raivataan ajoittain urakalla pois. Voit havaita kasvia useilla levadareiteillä mutta myös saaren etelärannikon rinteillä. Esimerkkinä rinteet Ribeira Bravan, Calhetan ja Paúl do Marin rinteet.
Jättiruoko on nimensä mukaisesti isokokoinen heinäkasvi, joka kasvattaa usein jopa viisi metrisiä tiheitä kasvustoja ja hukuttaa kaiken alleen. Levada do Curralilla Santo Antoniossa näin joulukuussa 2023 raivausurakan, jossa miehet porukalla katkoivat kasvia pois laakson rinteestä.
Globaalisti jättiruokoa pidetään yhtenä maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista. Madeiran saarella jättiruokoa voi havaita laajoina kasvustoina laaksojen rinteillä. Täällä se ei kuitenkaan ole pidetty erityisen vaikeana ongelmana mutta invasiivisuudestaan johtuen tarkasti silmällä pidettävä laji.
Kannattaa kiinnittää huomio mielenkiintoiseen yksityiskohtaan Socorridos-joen toisella puolella. Tummana kallion halkova viivana. Kyseinen reitti on levada, joka alkaa Socorridosin laakson eteläisimmiltä rinteiltä. Levadan nimi on Levada da Fajã (avaa uudessa välilehdessä). Reittiä pääsee alkupäästä pari kilometriä kulkemaan alkaen Estrada da Fajã tieltä Socorridosin laakson läntisellä seinämällä mutta reitti on hengenvaarallinen eikä sitä ole esitelty yhdessäkään Madeiran vaellusoppaista. Olen esitellyt reitin näillä sivustoilla.
Nyt kuitenkin takaisin Levada do Curralille, josta tulevan osuutemme voimme nähdä myös toisella puolella Socorridosin laakson sivuhaaraa.
Fajã do Poion hylätyn kylän liepeillä laskeudutaan melko paljon alaspäin ja maasto on korkeaa kaislikkoa suurimmaksi osaksi. Reitin jatko-osuus näkyy täältä ajoittain hienosti kokonaisuudessaan. Voidaan havaita, että luvassa on jännittäviä ja mielenkiintoisia paikkoja. Luvassa on myös mielenkiintoinen tunneliosuus ja otsalamppua kannattaa alkaa siis kaivaa esiin.
Luultavasti ilman suojakaiteita oleva Levada do Curral on ollut todella haastava ja vaarallinen reitti Fajã do Poion kylän noin 30 asukkaalle aikoinaan. Viimeiset, luultavasti, eristäytyneisyyteen kyllästyneet asukkaat muuttivat kylästä pois. Kylän autioituminen ajoittunee huhujen mukaan 70-luvulle. Aikojen saatossa luonto on ottanut vallan ja talot laakson rinteillä on saaneet uudet asukkaat maaston kasvillisuudesta. Tulevaisuudessa kylä rakennuksineen tulee luultavasti katoamaan luonnon hellään syliin ja rakennuksista ei jää kuin muisto historian kirjoihin.
Fajã do Poion kylän jälkeen saavutaan paikkaan, jossa on rautainen sulkuportti, joka luultavasti on auki. Tästä alkaa mielenkiintoinen ja jännittävä osuus, jossa kierretään tämän laaksonhaaran pohjukka ja jatketaan laakson toista puolta edelleen kohti Socorridosin laaksoa ja Funchalia. Tämän laakson pohjalla on joenuoma eli tämänkin laakson on aikojen saatossa kuluttanut veden virtaava, kuluttava, voima. Joen nimi on Ribeira da Lapa, joka liittyy suureen Socorridosin jokeen alempana laaksossa. Joen uoman yli kulkee myös silta Socorridosin laaksossa virtaavalla Levada dos Piornais (avautuu uudessa ikkunassa) reitillä.
