2. Caldeirão Verde levada Cedros-jokilaaksossa

Sisällys

−

Retkellä Cedros-joen laaksossa

Retkellä Cedros-joen laaksossa

Caldeirão Verde levadalla ollaan Ribeira dos Cedros joen laaksossa. Matkaan lähdettiin Queimadasista ja ensimmäiset vajaa 2 kilometriä reitistä on kuljettu. Matkataan laakson pohjukasta kohti seuraavaa Ribeira da Fonte do Louro -joen laaksoa.

Olen liittänyt sivustolle vain Gaia GPS-palvelun maastokartan reitistä sillä Google Maps satelliittinäkymää käyttämällä reittiviivaa karttalle ei pysty kyllin tarkoin piirtämään. Levada kulkee jatkuvasti puuston suojissa, joten satelliittinäkymässä sitä ei näy missään kohdissa. Gaia GPS -palvelussa on kuitenkin valmiit reittiviivat olemassa tälle reitille ja klikkaamalla kuvaa voit avata kartan selaimen uuteen välilehteen, jos haluat.

Tällä reitillä ainakin itselläni on ollut vaikeuksia saada GPS-signaalia ja muutenkin GPS:n käyttö on turhaa, jos pysyy levadareitillä ja noudattaa opaskylttejä reitistä. Maasto on joka tapauksessa täällä niin hankalakulkuista, että reitiltä poikkeaminen on miltei mahdotonta eikä tietenkään turvallisuudenkaan näkökulmasta missään tapauksessa suotavaa.

kuvituskuva Gaia GPS -karttapalvelun logolla. — Kartta avautuu uuteen ikkunaan

Todella runsas monimuotoinen metsämaasto ympäröi Caldeirão Verden levadareitin.

Jatketaan matkaa Ribeira dos Cedros -joen ylittävältä sillalta laakson toisella puolella metsäisissä tunnelmissa. Ympäristön luonto kasvaa runsaasti kaikenlaisia laurisilvametsien puulajeja ja ylärinteestä puiden oksat kurottelevat oksistojaan reitin ylle. Levadan viereisessä maaseinämässä kasvaa runsain mitoin monipuolinen kasvillisuus sammaleista saniaisiin ja heiniin.

Maisemia näkee reitiltä harvoin sillä luonto on muurannut kaikki maisemat suurilta osin vihreällä kasvustolla. Kuljetaan varjoisalla osuudella ja tässä vaiheessa saattaa olla tarpeen jopa kaivaa repusta pusakka päälle. Erityisesti tällä reitillä kokee todella olevansa keskellä uniikkia luontoa.

Puut kaartuvat polun ylle Caldeirão Verden levadalla.

Tunnelit reitillä

Levada do Caldeirão Verden reitillä on 5 tunnelia, jotka ovat pääosin helppokulkuisia. Ensimmäinen tunneleista on hieman pitempi mutta loput ovat erittäin lyhyitä. Osassa lyhyemmistä tunneleista on louhikkoiset seinät ja hieman kapeampi kulkuväylä, joten kulkeminen saattaa olla hieman työlästä varsinkin repun kanssa. Otsalamppu on reitillä välttämätön varuste.

Tunneli	Aika	Pituus
Tunneli 1	3min.	41m
Tunneli 2	6min.	143m
Tunneli 3	4min.	71m
Tunneli 4	1min.	20m

Varjomyyränporras Diplazium caudatum (Cav.) Jermy

Varjomyyränporras Diplazium caudatum on suurikokoinen saniainen, joka esiintyy kotoperäisenä lajina Makaronesian saaristossa ja Espanjassa. Madeiralla sitä löytää monivuotisena kasvustona levadojen varrella laurisilvametsissä (lähde: Kew – Plants of the world online).
Levada do Caldeirão Verdellä näin Diplazium -saniaisen, jonka ulkomuoto oli kuin sulkia asetettuna viuhkamaiseen muotoon. Kuvanhan siitä piti ottaa ja nyt jaan sen teidän kanssanne. Diplazium -saniaissukuun kuuluu noin 400 tunnettua saniaislajia.

Saniainen kuin viuhka sulkia Caldeirão Verden levadalla.

Caldeirão Verden levada on yksi erittäin suosituista ja paljon kuljetuista reiteistä Madeiralla. Joulukuussa 2023 vastaan tuli reitillä nopeasti arvioiden noin 40 kävelijää mikä on melko suuri määrä. Levadan kävelypolku on useissa kohdin leveä ja vastaantulijoiden kohtaaminen on vaivatonta. Ajoittain on kuitenkin melko pitkiä osuuksia, joissa polku on käytännössä yhden ihmisen levyinen ja oikealla puolella reunustaa suojakaide. Tällöin kohtaaminen ja ohittaminen saattaa olla hankalaa.

Kapeammilla osuuksilla tulee muistaa aina väistää vastaantulijaa levadan puolelle. Kaiteeseen ei tule nojata missään vaiheessa tai tehdä väistöliikettä alarinteen puolelle oikealla. Kulkiessani reitin, jouduin melko usein tilanteeseen, jossa väistin vastaantulijaa asettamalla toisen jalan levadan vasemmalle puolelle. Seisoin hajareisin levadan päällä ja vastaantulija pääsi ohittamaan minut sujuvasti.

Caldeirão Verden levadan polkua suojaa suurilta osin suoja-aita.

Neidonadiantumi adiantum capillus veneris

Neidonadiantumi (neidonhiussaniainen) Adiantum capillus-veneris ihastuttaa Madeiran luonnossa hennolla olemuksellaan. Sen tummissa suikertavasti kasvavissa varsissa on hentoiset pienet lehdet, joiden alapuolella sijaitsevat kasvin itiöpesäkkeet. Kasvia tavataan luonnossa Euroopassa Atlantin rannikolla ja Välimeren alueella (lähde: iNaturalist.laji.fi).

Neidonadiantumi on melko yleinen laji Madeiralla. Se ei siedä suoraa auringonpaistetta, joten sitä tavataan varjoisilla, usein jopa pimeillä paikoilla laakeripuumetsissä. Se pitää kotiaan kallionseinämillä, joilla virtaa jatkuvasti vettä. Sitä voi nähdä myös kaivojen, lähteiden tai jopa luolien lähellä.
Kasvi kuuluu monitahoisten sanikkakasvien heimoon, johon kuuluu 950 lajia, jotka ovat levinneet ympäri maailmaa. Sanikkakasveissa se kuuluu hiussaniaisten (adiantum) sukuun, johon kuuluu ainakin 170 lajia.

Aikoinaan sitä käytettiin hengitystiesairauksien hoitoon ja sillä onkin tutkitusti havaittu olevan tärkeitä vaikutuksia sekä perinteisessä että nykyaikaisessa lääketieteessä (lähde: ncbi.nlm.nih.gov)..

Madeiralla neidonadiantumia esiintyy usein varjoisissa paikoissa levadojen ja polkujen varsilla. Lajin voi helposti sekoittaa hyvin samannäköiseen adiantumi lajikkeeseen adiantum raddianum ja itsekin kuvan perusteella tutkin melko kauan kumpi lajike on kyseessä. Päädyin lopulta kuitenkin neidonadiantumiin.

Neidonadiantumi eli neidonhiussaniainen adiantum capillus veneris on yleinen ilmestys Caldeirão Verden reitillä.

Neidonadiantumi kasvaa kosteassa maaseinämässä Caldeirão Verden levadalla.

Kampasaniainen Blechnum spicant (L.) Sm.

Kampasaniaista näkee Madeiran levadoilla melko usein. Tämä saniainen on joskus kasvanut myös Suomessa mutta sittemmin hävinnyt. Lajin lehdet ovat yksittäisiä lehtiä, mikä tarkoittaa saniaisissa, että yksittäinen lehti ei jakaudu useampaan lehteen vaan esiintyy yksittäisenä lehtenä. Lehdet kasvavat suoraan toisiaan vastapäätä varressa, mikä antaa niille kalanruotovaikutelman ja samalla voidaan ajatella muistuttavan kampaa. On mahdollista, että kasvi on saanut siitä nimensä.
”Lehtiruodot” kaventuvat kasvilla sekä alaosasta että yläosasta. Tällaiset saniaiset ovat merkki muinaisesta metsästä, joten ei ole ihme, että voit löytää tämän kasvin juurikin täältä Queimadasin alueelta Madeiralla.

Levada do Caldeirão Verden reitti lävistää maaharjanteen.

Reitillä saavutaan kohtaan, jossa levada lävistää pienen harjanteen ja harjanteen päällä kasvaa korkea haisuviherpuu. Tästä kohdasta levada kääntyy jyrkästi vasempaan ja jätetään Ribeira dos Cedros -joen laakso taakse. Aloitetaan matka kohti seuraavaa laaksoa, jonka pohjalla virtaa Ribeira da Fonte do Louro niminen joki.

Tässä kohdin voisin mainita myös, että noin 200 metriä alempana virtaa myös Levada do Silveira, jonka olen esitellyt näillä sivustoilla. Ympäristön puut luovat mielenkiintoisia ja miltei mystisiä muotoja haaroittuen edestakaisin maastossa. Juuret luovat polulle verkostoaan kiinnittäen puut tukevasti maahan. Puut ovat mielestäni olennaisin syy Madeiran levadojen ainutlaatuiseen tunnelmaan. Ne maalailevat maisemaa ja ikäänkuin elävöittävät ympäristön estetiikkaa.

Levadan oikealla puolella laakeripuu kasvaa harjanteen päällä.

Siloruutusammal Conocephalum conicum

Lajilla on kuvaava nimi englanniksi ”Snake liverwort” (käärmeenmaksaruoho). Kuvaava siksi, että tämä maksasammal haarottuu alustaan käärmeen lailla. Se on myös kaiketi saanut nimensä kasvin pinnan kuvioinnista, joka muistuttaa joskus käärmeen nahkaa. Siloruutusammal viihtyy kivien ja kallioiden pinnalla kosteissa ja varjoisissa elinympäristöissä. Sitä voi havaita myös tiiviillä maaperällä levadojen varrella.

Kasvin pinta näyttää kosteana tasaiselta mutta tarkemmin tarkasteltaessa sen pinnassa voi havaita pieniä solumaisia rakenteita.

Lähikuva siloruutusammalesta Conocephalum conicum, (Avautuu uuteen välilehteen)

Mahdollisesti Siloruutusammal Conocephalum conicum, Levada do Caldeirão Verden varrella.

Woodwardia Radicans saniaisen peittämä maaseinämä ja kävelijä Levada do Caldeirão Verdellä.

Caldeirão Verden levadalla herää ajatus:”Miten ihmeessä tällaista luontoa voi olla olemassa!”. Maailman vanhimmat muinaiset laurisilvametsät tekevät vaikutuksen moninaisuudellaan. Itse olen käynyt Madeiran ehkä kuljetuimmalla alueella Rabaçalissa mutta Queimadas, Caldeirão Verde.. Täältä löytyvä luonto on jotain aivan muuta. Se herättää ihmisessä aivan erityislaatuisia ajatuksia. Tuntuu oikeasti kuin löytäisi itsensä menneestä alkukantaisesta luonnosta. Mistä kaikki me ihmiset olemme tulleet ennen kuin teollinen ja digitalisoitunut maailma repi meidät väkivaltaisesti juuriltamme.

Reitillä kuljetaan nyt Ribeira do Fonte do Louro -nimisen joen laaksoa nauttien vanhasta laurisilvametsästä, jossa kasvavat lukuisat kasvit ja puulajit. On hyvin tavallista nähdä kuinka maaseinämä peittyy jopa 1,5 metriä pitkien saniaisten lehtien alle. Polku on ollut helposti kuljettavaa ja tämä reitti on luultavasti Rabaçalin ohella yksi suosituimpia vaelluskohteita Madeiran saarella. Levadassa voi nähdä joskus myös kaloja, joita istutetaan levadoille ajoittain.

Kävelijä ja laurisilvametsän tunnelmaa. Taustalla massiivista jättiläiskanervakasvustoa.

Madeiran sormustinkukka Digitalis sceptrum L.f.

Madeiran sormustinkukka on endeeminen kasvilaji, jota tavataan yksinomaan Madeiran saarella, Portugalissa. Kasvi kuuluu Plantaginaceae-perheeseen ja on huomattava silmiinpistävän keltaisista kukistaan (kts. kuva Wikipedia commons, Patrice78500), jotka muistuttavat muiden Digitalis-lajien kukkia, mutta ovat ainutlaatuisesti mukautuneet saaren ympäristöön. Se viihtyy Madeiran laakerimetsissä, usein varjoisilla ja kosteilla alueilla ja saaren pohjoispuolen rinteiden metsät tarjoavat kosteat, viileät olosuhteet, joita kasvi suosii.
Digitalis sceptrum on luokiteltu ”uhanalaiseksi” Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) punaisen listan mukaan. Uhkia lajin häviämiselle ovat elinympäristöjen tuhoutuminen ihmisen toimesta, vieraslajit, ilmastonmuutoksen aikaansaamat muutokset laurisilvametsien tasapainoon.
Madeiran laurisilvametsät ovat UNESCON toimesta suojeltu kohde vuodesta 1999 alkaen.
Digitalis sceptrum -kasvin näkeminen luonnossa on muistutus sen luonnollisen elinympäristön säilyttämisen tärkeydestä. Laakeripuumetsät ovat ratkaisevan tärkeitä tämän lajin lisäksi myös Madeiran yleisen ekologisen terveyden kannalta.

Oikealla alhaalla erottuu puuston välistä luonnollinen vesiallas. Saatetaan olla lähellä tämän Ribeira da Fonte do Louro -joen laakson pohjukkaa. Oikealla puolella kameran linssiin tarttui taas woodwardia radicans -saniaiskasvustoa, joka aaltoilee kauniisti rinteessä.

Ribeira da Fonte do Louro -joen ylittävä silta ja vesiputous Caldeirão Verden reitillä.

Noin tunnin kuluttua Queimadasista kävelemisen jälkeen saavutaan tämän laakson pohjukkaan, jossa silta ylittää taas joenuoman. Joen alkupisteenä on todella näyttävä pari kymmentä metriä korkea vesiputous. Vesi kuohuaa ylhäältä rinteen päältä kohisten ja rinteessä kasvavat ilolla saniaiset ja runsaasta kosteudesta nauttivat heinät ja sammalet.

Caldeirão Verden levada kiertää vesiputouksen alapuolelta ja luultavasti tämäkin vesiputous tuottaa ison osan levadan tuottamasta vedestä, joka kuljetetaan viljelysten käyttöön. Todella vaikuttava paikka, joka saa varmasti suurimman osan kulkijoista ihastuksen valtaan.

Muutama kymmenen metriä korkea vesiputous. Keskellä virtaa Caldeirão Verden levada.

Caldeirão Verden levadan osuus Cedros-joen laaksosta Fonte do Louro -joen laaksoon päättyy tälle hienolle vesiputoukselle ja jatketaan matkaa kohti Ribeira Granden laaksoa. Kun ensimmäisen kerran kuljin tämän reitin huhtikuussa 2007, tämä vesiputous suihkusi kaaressa vettä. Samana vuonna lokakuussa se oli miltei kokonaan kuiva. Joen virtaamat vaihtelevat ja välillä vesiputoukset näyttävät koko voimansa ja joskus saa tyytyä pieneen lirinään.

Levada do Caldeirão Verdellä jatketaan matkaa Ribeira da Fonte do Louron jokilaaksosta kohti reitin ensimmäistä tunnelia ja edelleen Ribeira Granden laaksoa.

Levada do Caldeirão Verde

<<