1. Levada do Caldeirão Verdelle

Hetki reitille lähdön jälkeen, kävelytien oikealla puolella on erikoiseen tapaan oksistoa kasvava puu, jonka paksu runko haarautuu kahdeksi arviolta puoli metriä paksuksi haaraksi muodostaen haarukkamaisen muodon. Puu on ehkä kuvatuin puu Queimadasissa ja ainakin itselleni muodostunut eräänlaiseksi symboliksi alueella puustosta puhuttaessa.

Tämänkään puun lajista en ole varma enkä ole löytänyt faktatietoa mistään. Jos tietoa löytyy, niin laita toki viestiä yhteydenottolomakkeen avulla. Muistan vuodelta 2007, että tämän puun kaikki haarat olivat tukevasti paikoillaan. Vuonna 2022 huomasin, yksi haaroista oli ratkennut ja makasi maastossa puun vieressä. Luontokin muuttuu aikojen saatossa ja mikään ei ole ikuista.

Ensimmäinen kerta tällä kävelyreitillä jää mieleen ja muistan millaisen vaikutuksen nämä metsät tekivät aikoinaan vuonna 2007. Setripuiden punertavakaarnaiset rungot ja valtoimenaan kasvava naava oksistoilla. Erään puun rungon on kauttaaltaan vuorannut sammalkasvusto. Jos ei kaipaa erityisen kuumaa ilmaa ja haluaa kevyen lämpöiseen pois etelärannikon paahteesta, Queimadas ja tämä levada on erityisen hyvä valinta.

Mikä onkaan ihmisen mielelle rauhoittavampaa, kuin kulkea metsäisessä maastossa ja mikä parasta se madaltaa tutkitusti myös verenpainetta. Olemme ihmisinä osa luontoa ja metsä on meidän kotimme, jonne olemme aina tervetulleita.

Caminho dos Folhadeiros

Jos hakee verkosta tietoa hakusanalla Folhadeiro saa tulokseksi paljon linkkejä Madeiran kletra Clethra arborea nimisestä puusta. Madeiralla on käytetty Madeiran Kletran oksia moneen hyödylliseen tarkoitukseen ja se tunnetaan Madeiralla puulajina erityisen hyvin. Saavutaan paikkaan, josta haarautuu leveä kävelytie ylös rinteeseen ja risteyksessä on kyltti, jossa lukee Caminho dos Folhadeiros. Folhada-sana tarkoittaa suomeksi lehtevää ja Folhado lehteä, joten kävelytien nimi onkin kutakuinkin suomeksi lehtien tie tai jotain sinne suuntaan.
Folhadeiron tie kulkee käytännössä takaisin Queimadasin perinnerakennuksille yläpuolisten metsäisten rinteiden kautta. Jatketaan kuitenkin matkaa seuraamalla levadaa, joka jatkuu kaartaen oikealle risteyksen jälkeen. Metsät jatkuvat edelleen ja runsas puusto ympäröi reitillä. Säännöllisesti reitin varrella on todella kookkaita ja näyttäviä puita, joiden tukevat oksistot ja runkojen haarat kurottelevat kohti taivasta. Kävelyreitti pysyy leveänä kävelytienä ja jos olet talviaikaan liikkeellä, lehdet kahahtelevat askelien alla samalla pehmentäen askelta.

Naavainen metsä

Vuonna 2007 erityisen mieleen painuva kokemus oli nähdä metsä, jonka kaikki puut olivat kauttaaltaan naavan peitossa. Näky toi mieleen haltijoiden asuttaman satumetsän. Vuonna 2023 joulukuussa kävelimme reitin siskoni kanssa ja mielessä oli, josko saisi kokea saman uudelleen. Metsä kuitenkin peittyi suurelta osin reitin vieressä olevan kasvillisuuden taakse ja siihen ei erityisesti kiinnittänyt huomiota. Kuvan muodossa itselläni on kuitenkin muisto vuodelta 2007, jolloin kamera oli tarpeen ikuistamaan suuren elämyksen.

Reitillä käännytään loivasti vasemmalle ja lähestytään Ribeira dos Cedros nimisen joen uurtamaa laaksoa. Luvassa on edelleen jatkuvaa metsämaastoa ja upeiden puiden reunustamaa reittiä. Polku on edelleen leveä ja osittain puiden juuret risteävät edestakaisin polulla muodostaen polulle verkkomaisia muotoja. Levada virtaa polun vasemmalla puolella ja sen vieressä on seinämä, joka on vihreän sammalkasvuston peitossa.

On silmiinpistävää, kuinka miltei kaikissa puissa oksat ovat verhoutuneet naavaan. Jäkäläkasvina se on herkkä ilman saasteille, joten sen ilmeneminen on merkki ilman hyvästä laadusta. Naava kasvina hyödyttää puuta mm. toimimalla kosteutta varastoivana apurina.

Kun saavutaan laakson rinteelle leveä kävelytie kapenee normaaliksi poluksi levadan vierellä ja saadaan näkymiä Archada do Marquesin kylään Ilhan seurakunnassa laakson pohjalla. Tässä vaiheessa setripuut ovat väistyneet ja puusto koostuu pääasiallisesti laurisilvametsien puulajeista. Myös jättilaiskanervaa esiintyy reitin varrella.

Kallionseinämä alkaa reunustaa polkua. Vasemmalla levadan toisella puolella se suorastaan pursuaa heinäkasvien ohella kaikenlaisia sammalia ja saniaisia. Ajoittain vesi lorisee pieninä putouksina alla virtaavaan levadaan täydentäen sen virtaavaa vettä. Pienet purot ja niiden ääni elähdyttää mieltä maalailee ympäristön äänimaisemaa täällä luonnon keskellä.

Polku on kaventuessaan edelleen mukava kävellä ajoittaisesta louhikkoisuudesta huolimatta. Uhkaavissa paikoissa rinne oikealla puolella on suojattu vaijerikaiteella.

Ilha ja Archada do Marques

Kun kasvusto väistyy, avoimilla paikoilla saadaan hienoja maisemia laaksoon, jonka pohjalla virtaa Ribeira dos Cedros -joki. Maisemassa näkyy myös Archada do Marquesin kylä, jonka takana näkyy vuoden 2023 kuvassa myös VE1-moottoritien silta. Taustalla siintää Atlantin valtameri Madeiran pohjoisen rannikon takana.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on vuoden 2007 kuvissa, joissa VE1-moottoritietä ei vielä ollut valmistunut ja siltaa ei näy kuvassa.

Seurakunnan nimi Ilha (saari) kuvastaa sen maantieteellista sijaintia. Joenuomat ympäröivät Ilhaa joka puolella, joten se on ikäänkuin pieni saari Madeiran saarella. Ilha on pieni seurakunta, johon kuuluu 187 asukasta (lähde: santanamadeirabiosfera.pt). Archada dos Marques on pieni syrjäinen kylä, joka kuuluu Ilhan seurakuntaan. Se on myös luokiteltu suojelluksi maisemaksi, jossa säilytetään maaseutualueelle tyypillisiä tapoja ja perinteitä.

Ilhan seurakunnan asukkaat elävät rauhallisesti lähes koskemattoman luonnon kanssa, ilman suuria rakennuksia tai infrastruktuuria ja paikka on myös vaihtoehtoinen paikka suunnata Levada do Caldeirão Verdelle.

Saavutaan kohtaan, jossa ohitetaan hankala paikka reitillä. Valitaan alas rinteeseen johtava polku ja erotaan Levadan vierestä hetkeksi. Levada do Caldeirão Verde jatkaa virtaamistaan jyrkän kallionseinämän kautta ja levadan reunalla ei ole kävelytietä. Kiertoreitiltä nähdään levadan kiertämä todella vaikuttava jyrkkä kallion syvänne, joka kasvaa kalliokasveja valtoimenaan. Jyrkässä rinteessä voidaan nähdä myös edellä esiteltyä Woodwardia Radicans -saniaista, joka korsitelee kallionseinämän upeasti.

Vuonna 2007 kuljettuani tämän reitin, levadan vieressä oli perinteiset aidat mutta vuonna 2023 aitoja ei ollut. Luultavasti ne olivat lahonneet ja poistettu tarpeettomana, sillä osuudella ei ole tarkoitus kävellä.

Jatketaan tästä ensimmäisestä erityisen hienosta nähtävyydestä eteenpäin tällä upealla reitillä. Kiivetään ylös portaat takaisin levadan viereen. Matka jatkuu seuraten levadaa. Heti aluksi levadan vierellä on betonista valettu merkkipaalu, jossa on kirjaimet MN CMS. Kyseessä on todennäköisesti rajapaalu, joka kertoo että siirrytään Santanan seurakunnasta Ilhan seurakunnan puolelle.

Paalun kirjainyhdistelmässä ”MN” tulee luultavasti Madeiralla termistä  Marco de Navegação, joka tarkoittaa navigointimerkkiä. Kirjaimet ”CMS” tarkoittaa luultavasti, että rajamerkki kuuluu Santanan kunnan alaisuuteen Câmara Municipal de Santana. Madeiralla ”Câmara Municipal” tarkoittaa paikallista kunnanvaltuustoa tai kaupungintaloa.

Jatketaan matkaa leveämpää polkua myöten. Jostain alarinteestä kuuluu veden kohinaa ja äänen lähteeksi osoittautuu veden laskuputki, josta vesi syöksyy alapuolella olevalle kalliolle. Suoran osuuden jälkeen polku kapenee edelleen ja hetken päästä kuljetaan kapeammalla levadavallilla, jota reunustaa suoja-aita oikealla alapuolisen rinteen puolella.

Kallion/maan pystysuora seinämä reunustaa reittiä vasemmalla puolella levadan takana ja yhdessä kohtaa on kaiverrettu kolo seinämään ja kasvillisuuden alta paljastuu kirkkaan okran punainen maa-aines. Huomasin tämän pienen yksityiskohdan myös vuonna 2007 ja ihastelin maan puhdasta okran väriä.

Luonto runsastui entisestään ennen Ribeira dos Cedros-joen ylittävälle sillalle saapumista. Ollaan kuljettu Queimadasin perinnerakennuksilta noin 1,5 kilometriä, kun saavutaan laakson pohjukkaan, jossa joenuoman ylittää siis betoninen silta. Myös levada kulkee siltaa myöten yli joenuoman.

Laakson pohjukassa runsas aluskasvillisuus saniaisineen ja valvatteineen vuoraa maaperän alleen ilmavalla vihreällä matolla. Rinteillä kasvaa lukuisat määrät lehtipuita, jotka ovat pääosin laakeripuustoa mutta sekaan mahtuu myös mesityräkkipuita Euphorbia mellifera, jolla on kauniin säteittäiset lehvistöt.