Matka Rabaçaliin voi alkaa myös Paúl da Serran halki kulkevalta ER110 maantieltä, jolta haarautuu ns. Rabaçalin tie. Kohdassa, jossa tie haarautuu Alecrim-joen laaksoon on melko suuri parkkipaikka, johon voit jättää autosi parkkiin. Vuonna 2006 pysäköinti oli ilmaista ja Rabaçalin tie oli suljettu sulkuportilla liikenteeltä. Autolla tielle ei siis ole asiaa muutoin kuin huoltoajossa ja Casa de Abrigon henkilökunnalla.
Parkkipaikka toimii samalla näköalapaikkana, sillä sieltä on todella hienot näkymät Alecrim-joen laaksoon ja edelleen kauemmaksi Ribeira da Janelan laaksoon. Parkkipaikalta voit ylittää tien ja nousta kukkulan päällä olevalle säähavaintoasemalle, josta kuuleman mukaan avautuu myös todella vaikuttavat maisemat.
Avaa stereoskooppinen kuva maisemasta (Avautuu selaimessa uuteen välilehteen)
Katso stereokuvaa kieroon niin, että näet kolme kuvaa. Keskimmäiseen kuvaan saat näkyviin stereoskopiakuvan, jossa on syvyysvaikutelma.
Rabaçalin taloille ei tarvitse välttämättä kävellä vaan parkkipaikalta kulkee kuljetuspalvelu. Palvelu ei luonnollisestikaan ole ilmainen vaan meno-paluu mukavasti minibussilla maksoi vuonna 2023 8€ ja lapsilta 3€.
Jos päätät kuitenkin lähteä taloille kävellen tietä myöten, muistathan varoa minibussia, joka liikennöi kapealla tiellä. Tiellä ei ole aina erityisen hyvää näkyvyyttä, sillä kallioisissa mutkissa autokuski ei näe kulman taakse.
Aloitetaan matka Casa de Abrigoon seuraamalla tietä. Ohitetaan sulkuportti ja kävellään aluksi kohti Ribeira do Alecrimin joenuomaa. Tarkoituksena on kiertää laakson pohjukka ja pian saavutaankin Ribeira do Alecrim-joen uomalle. Joki on siis sama minkä mukaan ylempänä virtaava Levada do Alecrim on saanut nimensä. Joenuomalla oikealla puolella on lampi, jossa kasvavat vesikasvit värjäävät osakseen veden pintaa vihreäksi. Joen esittelee betonista valettu kyltti, jossa lukee Levada do Alecrim.
Jatketaan matkaa jättiläiskanervan valtaamassa maastossa asfalttitietä laakson pohjoispuolella. Vasemmalla puolella laakso syvenee jatkuvasti ja kannattaa katsella joenuomaa, jossa näkyy suuria kallioita joella. Laakson toisella puolella rinteen yllä näkyy parkkipaikka, josta lähdettiin tielle ja parkkipaikan takana oleva säähavaintoasema.
Laakson suuntaan avautuu hienot maisemat aina Ribeira do Janelan laaksoon asti ja hyvällä säällä voi havaita jopa Atlantin valtameren siintävän horisontissa. Matkalla laaksomaisemaan osuu myös hauskasti sokeritopan muotoinen kallio keskellä jättiläiskanervikkoa. Sen näkee monesti tältä tieltä otetuissa kuvissa. Valokuvaajan silmä ottaa mielellään tällaiset yksityiskohdat kuvan perspektiiviä tukemaan.
Rabaçalin tie on sen verran kapea, että en lainkaan ihmettele sen sulkemista alueella vierailevien liikenteeltä. Alueen reitit ovat Madeiralla suosituin ulkoilukohde ja tien avaaminen yleiselle liikenteelle tällaisenaan koituisi taatusti katastrofiksi. Leveyttä tiellä on vain yhden auton verran ja vastaantulevien autojen väistäminen tapahtuu tielle luotujen levikkeiden avulla. Luulen että pelastusyksiköt eivät muuta ehtisi, kuin korjailla rotkoon pudonneita autoilijoita ja poliisilla selvitellä tiellä sattuneita kolareita. On siis itseasiassa hyvä, että liikennettä ei tiellä ole. Kuolleita kulmia, joissa kallio estää näkyvyyden kulman taakse tulee myös tuon tuosta vastaan. Tien leventäminen ja yleisen liikenteen mahdollistamiseen vaativat muutokset tuhoaisivat alueen luonnollisen kauneuden ja toivottavasti muutoksia ei koskaan tulla tekemään.
Jättiläiskanervien ympäröimällä tiellä olet ehkä jo ajoittain havainnut Casa de Abrigon rakennukset vasemmalla puolella rinteessä. Kokonaisuudessaan tiellä kävelyä kertyy noin 2 kilometriä. Noin 400 metriä ennen saapumista rakennuksille haarautuu polku oikealle kanervikkoiseen rinteeseen. Polku oli vuonna 2006 vaikea havaita sillä se oli vain multainen tavallinen polku rinnettä ylös. Nykyään vuonna 2023, kun oli täällä kohtaan oli rakennettu selkeät portaat.
Kyseessä on Lagoa do Venton vuoristolammelle johtava polku. Reitti kannattaa ehdottomasti käydä joskus sillä se kulkee halki todella kuvauksellisen kanervikon, jossa puiden rungot luovat maalauksellista maisemaa reitillä. Lisäksi Lagoa do Vento on täysin oma lukunsa ja saa aikaan todellisia ihastuksen väreitä Madeiran seikkailijassa.
Jatketaan matkaa kohti Casa de Abrigoa ja heti muutaman metrin kuluttua on opasviitta vasemmalle alas rinteeseen. Viitassa lukee Casa do Rabaçal ja sitä seuraamalla pääsee suoraan Casa de Abrigoon. Vuonna 2006 polkua ei ollut ja jatkettiin seuraamalla Rabaçalin tietä, joka kiersi mutkan kautta edestä päin Abrigon pihan parkkipaikalle.
Seuraa polkua klikkaamalla painiketta tai jatkaa tietä myöten Casa de Abrigoon.
Tien mutkassa saadaan näkyviin mukava maisema, jossa rakennukset näkyvät puuston seasta. Tietä reunustaa betoninen valli. Parkkipaikalle saavuttaessa sen vasemmalla laidalla on Rabaçalin korkeudesta merenpinnasta kertova betoninen taulu, joka on samaa tyyliä, kuin aiemmin Ribeira do Alecrimista kertova taulu. Kyseessä on siis vanhat betoniopasteet, jotka opastivat kulkijoita ennen värikkäiden PR-reittinumeron kertovia tauluja. Olemme siis todella historiallisella alueella.
Lue lisää kohteen pitkästä historiasta seuraavassa artikkelissa.