Puhuttaessa vaeltamisesta ja retkeilystä Madeiralla, Rabaçal nousee melko varmasti yhdeksi aiheeksi keskustelussa. Alue on patikointia harrastavien turistien keskuudessa yksi kuuluisimpia ja vierailluimmista alueista saarella. Rabaçal sijaitsee Ribeira da Janela joen uurtaman laakson alkupäässä aivan Paúl da Serran tasangon kainalossa. Rabaçalista alkava laakso jatkuu aina pohjoisrannikolla sijaitsevaan Ribeira da Janelan kylään asti. Rabaçal ja ennen kaikkea Ribeira da Janelan laakson alapää on kuuluisa laakeripuumetsistään, jotka peittävät laakson vihreään mattoon. Täällä korkeammalla Paúl da Serran tasangon puolella kuitenkin silmiinpistävää on jättiläiskanerva, joka vaikuttaa vallitsevalta puulajilta. Siellä täällä on kuitenkin melko paljon ajoittain myös laakeripuita, tammia ja muita lehtipuita mutta vähemmässä määrin.
Hahmoteltu kartta Rabaçalin neljän levadan sijainnista Rabaçalissa. Kartasta saat mahdollisesti käsityksen, kuinka Rabaçalin levadojen ansiosta Paúl da Serran ja Rabaçalin laakson vesiä johdetaan tunnelien kautta Calhetan puolelle ja Madeiran etelärannikolle, jossa Calhetan vesivoimalalla tuotetaan vesivoimalla sähköä ja vesi jatkaa matkaansa etelärannikon viljelyksien kasteluun.
Yksi syy Rabaçalin suurelle suosiolle on varmasti alueen reittien saavutettavuus. Levadalta toiselle pääsee kätevästi yhdyspolkuja pitkin ja on mahdollista kulkea ristiin rastiin alueen levadoilla. Luonnollisesti ei voida aliarvioida alueen erityislaatuisuutta sillä näyttävät vesiputoukset ja erityislaatuinen luonto vetävät retkeilijöitä puoleensa. Itseäni kiehtoo nimenomaan alueen levadojen verkosto ja sillä pyrinkin sivustoillani avaamaan omaa käsitystä sen merkityksestä.
Rabaçalin levadoista Levada das 25 Fontes eli 25 lähteen levada on rakennettu vuonna 1835 ja se on tämän alueen ylivoimaisesti kuljetuin levadavaellus Levada do Riscon ohella. Noin 900 metrin korkeudessa virtaava levada jatkaa Rabaçalista matkaansa tunnelin kautta Calhetan puolelle liittyen myös tarvittaessa Levada Novan vesimassoihin. Levada das 25 Fontes saa nimensä vesiputouksesta, jonka seinämistä valuu lukuisten lähteiden vesi alhaalla olevaan lampeen.
Levada do Alecrim virtaa ylimpänä noin 1300 metrin korkeudessa ja jatkuu ER110-tien jälkeen Levada do Paúl nimisenä itään kohti Encumeadaa. Levadan alkulähde sijaitsee Ribeira Grande-joen yläjuoksulla samannimisen laakson pohjukassa Riscon vesiputouksen yläpuolella. Levadan voi nähdä ER110-tien maisemapaikalta Rabaçaliin johtavan tien yläpuolella.
Hieman Levada do Alecrimia alempana seuraava on Riscon levada noin tuhannen metrin korkeudessa. Riscon levadan vedet virtaavat tunnelin kautta Calhetan vesivoimalalle, jossa niiden vedet liittyvät etelärannikkoa myötäilevään Levada Novaan. Levada Nova tuo elintärkeää kasteluvettä viljelysmaille Ponta do Solista aina Ponta do Pargoon asti.
Levada 25 Fontesin jälkeen on vielä alimmaisena (850 metriä meren pinnasta) ja samalla pisimpänä Levada Rocha Velmelha, jonka alapuolella tuleekin jo Ribeira da Janelan joki. Levada Rocha Velmelha jatkaa myös kulkuaan läpi tunnelin Calhetan puolelle ja ruokkii Calhetan vesivoimalaa.
Levada 25 Fontesista ja levada do Riscosta voit englanniksi lukea myös paikallisen metsähallituksen esitteestä.
Ei vaadi suurta päättelykykyä nähdä tosiasia, että Rabaçalin levadojen järjestelmä on yksi suuri veden tuottaja koko eteläiselle Madeiran saaren viljelyksille. Kuljettaessa Rabaçalissa olemme siis suurten vesilähteiden äärellä.
Mr. d’Avezac kuvailee Novo almanach de lembranças luso brasileiro -julkaisussaNovo Almanach de Lembranças Luso-Brasileiro oli vuosittain ilmestynyt portugalilainen julkaisu, jota julkaistiin vuosien 1872 ja 1898 välillä. Se oli jatkoa vuonna 1851 perustetulle Almanaque de Lembranças Luso-Brasileiro -julkaisulle. Almanakan sivumäärä kasvoi huomattavasti vuosien mittaan, ja joissakin numeroissa oli yli 500 sivua. Julkaisun tavoitteena oli tavoittaa laaja yleisö ja edistää kulttuurista lähentymistä Portugalin ja Brasilian sekä muiden portugalinkielisten alueiden välillä. Rabaçalin rakennustöitä ja aluetta.
Vuoristosta alas ryntäävät runsaat vedet pulppuavat ulos, osittain leveänä kaskadina, osittain lukuisina kaikista kallion raoista pursuavina virtoina sirottaen putouksen alla olevaa lammen pintaa. Täällä kasvavat pensaat jakautuvat eri muotoihin. Nämä vedet putosivat kallion juurella syvään kuiluun, josta ne juoksivat turhaan Janelan rotkoon ja laakson keskeltä mereen. Jotkin muinaisten rakenteiden jäänteet, joihin ei kuitenkaan liity mitään perimätietoa, viittaavat siihen, että niitä on aikoinaan yritetty hyödyntää viljelysmaiden kasteluun.
Vuonna 1836 alkaneet työt ja ponnistelut ovat olleet täysi menestys. Töiden ohjaus uskottiin kapteeni Vicente de Paula Teixeiralle, joka syntyi Madeiralla. Muodostui käsitys töiden laajuudesta ja suuruudesta. Rabaçalin korkeus on noin 340 metriä. 100 metriä pohjan yläpuolelle kallioon kaivettiin vaakasuora kanava, jolle ylhäältä putoavat vedet pysäyttivät kulkunsa ja se pakotettiin virtaamaan kanavaan.
Mr. D’Avazac jatkaa Rabaçalin vanhemmasta ensimmäisestä tunnelista.
Siellä he suorittivat toisen upean työn, tunnelin 275 metriä pitkän, joka alittaa saaren keskiset vuoret ja tämän kautta Rabaçalin vedet, jotka johdettiin molemmin puolin ”pohjoiseen” ja etelään, vuodattaen runsautta aiemmin hylättyjen maiden keskelle, joiden tuotto oli pientä ja epävarmaa, seurausta kastelun puutteesta.
Hän kuvailee myös 25 lähteen putousta Rabaçalissa.
Toisessa paikassa, katselija ei voinut kuin ihmetellä uutta ihmettä: 25 lähdettä. Rotkossa on pystysuora ja puoliympyrän muotoinen, noin 100 metriä korkea kallio, josta kahdeksan metrin päässä tyvestä purskahtaa esiin lukuisia ja runsaita lähteitä, jotka antavat paikan nimen ja muodostavat kauniin ja kylmän kohdun. On ihailtavaa nähdä, että lähteet ovat sijoittuneet samalle tasolle koko puoliympyrän pituudelta, jonka diametraalinen aukko on kaksikymmentä metriä pitkä, ja kuinka ne puristuvat basaltin halkeamista, putoavat pieneen järveen, pinta-alaltaan 114 neliömetriä.
Levadan on kuljettava tämä vesi ensimmäisen kallion alempaan rotkoon, jossa sen on otettava vastaan vesi, jota ensimmäinen akvedukti ei voinut käyttää, ja kulkiessaan eteenpäin tunkeuduttava uuteen, 990 metrin pituiseen tunneliin, joka levadaa varten on avattu Levadinhas-vuoren kylkeen, Ensimmäinen vesikanaali kulkee yli tämän kaiken ja virtaa edelleen länteen, missä se virtaa vanhaan Estre-tunneliin.
Portugalin hallitus on käyttänyt merkittäviä summia Rabaçalin töihin. Alueella se ansaitsee suuria voittoja sekä vesivuokrasta että rakennusten kerättävien tulojen maksujen kasvusta, jonka kastelu nelinkertaistaa. Mr. D. Luiz, nykyinen Portugalin kuningas, vieraili tuossa kauniissa paikassa lapsena vuonna 1858.
Francisco A. Bello de Carvalho (S. Leocadia de Taboaço).
Rabaçal on siinä mielessä vaikeasti saavutettavissa, että linja-autoyhteyksiä alueelle ei ole. Retkeilijän on vuokrattava auto tai otettava taksi. Taksikuskille voi ilmoittaa arvioidun reitiltä paluuajan ja tietysti paikan mistä noutaa retken päätteeksi.
Kuten muillekin Madeiran reiteille, monenlaisia opastettuja retkiä on myös tarjolla. Retkiin sisältyy kyyti paikanpäälle ja takaisin. Näitä palveluja kannattaa ehdottomasti hyödyntää, sillä oppaat ovat usein hyvin päteviä ja alueen kuin omat taskunsa tuntevia. Heiltä saa myös mielenkiintoista tietoa, jota ei välttämättä löydä mistään opaskirjoista.
Alhaalla laaksossa (1065 metriä merenpinnasta) on vanha metsänvartijoiden maja (Casa de Abrigo), josta useimmat aloittavat matkansa Riscon putoukselle ja 25 lähteen putoukselle. Historiallinen rakennus pitää sisällään nykyään kahvilan ja yöpymispaikan nimeltä Nature Spot Café. Enpä heti osaa ajatella luonnonkauniimpaa paikkaa nauttia kuppi kahvia kuin siellä. Ylhäällä 1300 metrin korkeudessa kulkee ER-110 tie, jonka varrella olevalta parkkipaikalta alas majalle on matkaa pari kilometriä asfaltoitua tietä pitkin. Tie on suljettu liikenteeltä rautaportilla, joten matka on taitettava kävellen. Olen joskus kuullut myös maksullisesta 3 € maksavasta kyydistä Rabaçaliin mutta enempää en asiasta tiedä.
Rabaçaliin on olemassa myös kaksi muuta reittivaihtoehtoa, jotka kulkevat tunneleiden kautta Calhetan puoleiselta rinteeltä. Levada das 25 Fontes virtaa 800 metriä pitkän tunnelin kautta Calhetan puolelle. Levada Rocha Vermelhan ahtaampi ja huomattavasti pidempi tunneli kulkee alempana halki harjanteen.
Molemmille tunneleille pääsee Calhetan kautta. Calhetasta lähtee ER-211 tie, jonka kautta pääsemme ylös 25 lähteen levadan tunnelille. Rocha Vermelhan tunnelille voimme mennä ajamalla ylös Lombo do Doutorin kukkulalle ja etsimällä tiemme ylös Levadan huoltohenkilökunnan rakennukselle, johon Levada Rocha Vermelha päättyy. Molemmat tunnelit vievät meidät lähelle metsänvartioiden rakennusta. Voimme siis unohtaa 250 metrin (uuvuttavan) marssin asfalttitietä alas ja nousun takaisin parkkipaikalle.