Kulkiessani levadoilla ja reiteillä ihastelen usein Madeiran luontoa. Kameran muistikortille tallentuu kuvia kasveista sekä eläimistä reittien varrella. Etsin myöhemmin myös tietoa kuvaamistani kohteista ja jaan löytämäni tiedon luonnon asukeista sivuston reittikuvauksissa.
Hyvä sivuston ulkoinen linkki Madeiran luontokuviin löytyy myös iNaturalistFI-sivustolta, jossa on kosolti selaajien julkaisemia kuvia Madeiran eläimistä ja kasveista.
Tulee muistaa, että tiedot ovat harrastajan keräämiä tiedonmurusia, joten faktat tulee tarkistaa halutessa myös muista lähteistä. Voit halutessa oikaista tietojani laittamalla minulle viestin yhteydenottolomakkeen kautta.
Levadat mahdollistavat kulkemisen saaren vaikeakulkuisessa maastossa ja niitä seuraamalla pääsee konkreettisesti näkemään laakeripuumetsiköt, jotka ovat täällä parhaiten säilyneet maailmassa. Aivan kuten levadojen verkosto myöhemmin vuonna 2017 myös laurisilvametsiköt liitettiin Unescon maailman perintölistaan vuonna 1999 (lähde: Unesco World Heritage). Unescon sanoin:”Madeiran Laurisilva on ainutlaatuinen jäänne aiemmin laajalle levinneestä laakerimetsätyypistä. Se on suurin säilynyt laakeripuumetsäalue, ja sen uskotaan olevan 90-prosenttisesti aarniometsää. Se sisältää ainutlaatuisen kasvi- ja eläinlajiston, johon kuuluu monia endeemisiä lajeja.” Laakeripuumetsiköt peittivät eteläisen Euroopan 15-40 miljoonaa vuotta sitten ja nykyään niistä arvioidaan olevan alkuperäisiä metsä-alueita 90%. Vanhimmat laakeripuumetsät sijoittuvat Queimadasin ja Fãja da Nogueiran laakson alueille.
Madeiran luonnossa kasvillisuus on monipuolista ja rehevää. Lajirikkaan ja rehevän luonnon ansiosta saari on saanut erilaisia kuvaavia kutsumanimiä, kuten kelluva kukkaruukku tai Atlantin kelluva puutarha.
Kun puhutaan Madeiran luonnosta, keskustelussa ei voi välttää viittaamasta Madeiran laurisilvaan, joka on uskomaton esihistoriallinen luonnonreliikki ja 90% Madeiran metsistä uskotaan olevan alkuperäistä laurisilvametsää. Myös kasvillisuudesta suuri osa liittyy jollain tapaa laurisilvaan. Laurisilvametsissä voi havaita 13 maksaruoholajia ja 20 sammallajia, jotka on todettu uhanalaisiksi Euroopan tasolla. Runsaat jäkälät ovat osoitus ympäristön korkeasta laadusta ja saastumattomuudesta (UNESCO laurisilva).
Madeirallakin on vieraslajeja ja kasveja, jotka ovat uhkana saaren alkuperäiskasvillisuudelle. Puulajeista hyvä esimerkki agressiivisesta puulajista on Hopea-akaasia acacia dealbata, joka on erittäin nopeakasvuinen ja ilmestyy usein maastopalon jälkeen ensimmäisenä puulajina maastoon. Se pyrkii valtaamaan alaa ja usein peittää koko kasvualustan jälkikasvullaan.
Kasveista jättiruoko arundo donax kuuluu hopea-akaasian tavoin 100 maailman haitallisimpien vieraslajien joukkoon ja sitä näkee laajalti Madeiran maastosta. Molempien lajikkeiden kasvustoa poistetaan tarvittaessa, jotta ne eivät pääse nousemaan valtaan väärillä alueilla. Tieto perustuu kuultuun tietoon, jonka mukaan talkoilla raivattiin Hopea-akaasian kasvustoa metsiköstä.
Linkkejä sivustolla esiteltyihin kasveihin, eläimiin ja hyönteisiin. Linkit avautuvat selaimessa uuteen välilehteen.