Buy me a Coffee

Levadat

Sanalla levada tarkoitetaan ihmisen rakentamaa muutamasta kymmenestä sentistä jopa puoleentoista metriä leveää kastelukanavaa, jota myöten vesi virtaa paikasta toiseen. Madeiralla levadojen rakentaminen nykyiseen laajuuteen on ollut valtaista satojen vuosien kehityskulku. Ensimmäiset levadat rakennettiin 1400-luvulla ja etelä- ja pohjoisosan väliset levadat rakentuivat 1900-luvun puolivälin tienoilla. Tuolloin rakennettiin saaren keskiosan vuoria lävistäviä tunneleita ja vesi pääsi virtaamaan pohjoisosasta saaren etelärinteille. 1500-luvulta 1700-luvulle asti levadat eivät koskaan ylittäneet saaren keskiosan vuoristoista maastoa.
Tällä hetkellä verkosto koostuu todella vaikuttavasta 3100 kilometristä vesikanavia, jotka mahdollistavat tehokkaan maatalouden saaren eteläisellä rannikolla ja tuottavat sähköä saaren tarpeisiin. Vuodesta 2007 alkaen levadat on määritelty Unescon maailmanperintökohteeksi.

Vaaralliset työolosuhteet

Levadojen rakentajista käytetään Madeiralla nimitystä rocheirot. Ensimmäiset rocheirot saapuivat Madeiralle Pohjois-Portugalista, jotka louhivat niitä hakuilla. Köysiä sidottiin kallion yläosiin ja jotkut hakkujen käyttäjät istuivat köysiin sidotuilla laudankappaleilla ja hakkasivat hartiavoimin seinämän kallioa kappaleiksi. Työ tehtiin usein erittäin vaikeakulkuisessa maastossa ja vaikeissa sääolosuhteissa. Funchal Noticias kirjoittaa artikkelissaan:

Työ tapahtui tarinoiden mukaan vaikeissa olosuhteissa joskus roikkuen köysillä rotkojen äärellä. Tapaturmilta ei voitu välttyä vaan jotkut heistä putosivat satoja metrejä alas rotkoon ja kohtasivat kuolemansa.

Ryhmä miehiä työskentelemässä rotkon reunalla Madeiralla vuosina 1947 ja 1952. (Museu de Fotografia da Madeira - Atelier Vicente´s.)
Työ tehtiin usein naruissa roikkuen kallioisella jyrkänteellä. (Museu de Fotografia da Madeira - Atelier Vicente´s.)

Rocheiron kertomaa

Kertomuksia rocheirojenRocheiroiksi kutsutaan levadan rakentajia, jotka louhivat käsin Madeiran levadat. työstä on koottu RTP2:n vuonna 2014 toteuttamaan dokumenttiin, joka löytyy Youtubesta. Seuraavassa katkelma erään Levada da Ribeira da Janelan levadalla työskennelleen rocheiro Gabriel Mocotó:n kertomana:

”Se kasvatti rohkeutta työskennellä tahtonsa mukaan. Olen kiitollinen tuosta ajasta. Kukaan ei ollut vastuussa meninkö sinne vai en. Se oli rohkeutta, urheutta, halua tehdä työtä. Se todella kutsui minua, se pakotti minut lähtemään. Menetin pelkoni ja menetän pelkoni tänään ja huomenna. Ensimmäisellä kerralla se ei johtunut siitä, että joku lähetti minut sinne. Yksi ei mennyt, toinen ei mennyt ja minä jatkoin matkaa ja menetin pelkoni. Minne helvettiin meninkin, menin myös tuolloin ja menetin pelkoni myös siellä.

Mutta kun tuli kahdeksas tunneli, se todella pelotti minua. Istuin slingillä, kuten olen jo sanonut, enkä ajatellut mitään muuta. Ajattelin vain lopputulosta.

Sling oli pala lautaa, jossa on reiät molemmin puolin. Toinen pää sidottiin reiän läpi ja istuttiin laudalla köydenpätkä taakse sidottuna ja solmittiin solmu ylhäältä alas tulevaan köyteen. Sieltä voi kiivetä ylös ja alas paikkoihin joihin ei voi kävellä.

Olimme kuin kalliokiipeilijöitä. Sinne piti mennä vaikka epäröitiin menemistä. Itse sidottiin köydet, ei luotettu toisiin. Vaikka oma isä tarjoutuisi sitomaan köysiä, se olen minä itse, joka sidon ne. Minä tiedän mihin olen menossa.”

Levadat ja sokeriruoko 1400-luvulla

Madeiralle rakennettiin ensimmäiset levadat 1400-luvulla, jolloin maanviljelys koostui perinteisistä ruokakasveista kuten vilja, peruna ja muut juurekset. Levadojen vettä käytettiin kastelemiseen ja mutta myös viljamyllyjen toimintaan. Maanviljelystä tehtiin paikallisen väestön ruoantuotantoon.

Sokeriruo’on viljely syntyy Madeiralla 1400-luvun alkupuolella ensimmäisen Viseun herttuan Infante Dom Henriquen tahdosta. Uuden viljelyskasvin viljeleminen ja jatkojalostaminen vaatii paljon vettä ja se vauhditti omalta osaltaan levadojen rakentamista 1400- ja 1500-luvuilla.

1520-luvulla Madeira oli suurin sokerin tuottaja maailmassa. Sokeriruoko toi Madeiran saarelle huomattavat tulot, kun kasvista jalostettua ”valkoista kultaa” (Ouro Branco) vietiin ulkomaille. Saadut rahat sijoitettiin rakentamiseen ja useat Madeiran historiallisista katedraaleista ja muista rakennuksista on rakennettu valkoisen kullan aikaan. Myös useat kallisarvoiset taide-esineet eivät olisi Madeiralla ilman valkoisen kullan tuottamaa tuloa saarelle.

Levada on vesikanava, joka kuljettaa vettä viljelyksien käyttöön.
Levada on vesikanava, joka kuljettaa vettä viljelyksien käyttöön.

Sokeriruo’osta viiniin

Pienen saaren kyky tuottaa kyllin tehokkaasti sokeria ei kuitenkaan 1500-luvun alun valkoisen kullan ajan jälkeen riittänyt kilpailemaan (pääasiassa) Brasilian tehotuotantoa vastaan vaan sokerintuotanto ehtyi ja 1600-luvulla se antoi tilaa toiselle saarelle erittäin silmiinpistävälle kulttuurille – viinille.

Viiniin tarvittavien rypäleiden viljely vaatii vain vähän vettä, joten 1800-luvun alkuun asti levadojen verkoston laajentamiseen ei ollut erityisen suurta tarvetta. Toisaalta sokeriruo’on tuotanto jatkui ja sitä käytettiin ruokohunajan ja rommin tuotantoon. Näiden uusien tuotteiden tuotanto tehostui 1800-luvulla ja levadojen verkostoa alettiin uudelleen laajentamaan.

Talo ja viinitarha Levada do Norten varrella Covãossa Estreito de Câmara de Lobosissa.
Talo ja viinitarha Levada do Norten varrella Covãossa Estreito de Câmara de Lobosissa.

Levadat ja banaani 1900-luvulla

Tarvitaan vesikanavia kuljettamaan pohjoisen sadevesiä etelän viljelyksille. Ensimmäiset levadat, jotka kulkivat tunnelien kautta pohjoisen vesirikkaammille alueille tehdään 1850-luvulla, jolloin mies nimeltä José Silvestre Ribeiro vaikutti Levada Velha do Rabaçalin (Levada Nova do Rabaçal) Ribeira da Janelan laakson itäpäässä ja Levada da Serra do Faialin rakennuttamiseen Madeiran itäosassa. Nuo olivat ensimmäiset levadat, jotka puhkaisivat tunnelit Madeiran saaren etelän ja pohjoisen välillä.

Banaanin viljeleminen Madeiralla alkoi 1900-luvulla. Banaanin viljelyllä oli suuri vaikutus Madeiran levada-järjestelmän räjähdysmäiseen laajentamiseen 1960- ja 1970-luvuilla. Banaani tarvitsee tasaisen veden saannin, mikä korostui erityisesti Madeiran lämpimässä ilmastossa, jossa vettä täytyi saada myös kuivina kausina. Banaanista tuli taloudellisesti tärkeä viljelykasvi, mikä lisäsi veden tarvetta erityisesti etelärannikolla, jossa sadanta on vähäisempää kuin saaren pohjoispuolella. Banaani tarvitsee veden lisäksi pehmeää lämmintä ilmastoa ja Madeiralla eteläinen puoli on ilmastoltaan sellainen, että banaani menestyy ja voi hyvin. Pohjoispuolelle saarta mentäessä banaaniviljelmät loppuvat sillä ilmasto on liian viileää.

Useat Madeiran suurimmista levadoista saatiin valmiiksi 1960- ja 1970-lukujen ”levadabuumissa”. Tässä aikakaudessa tapahtui merkittävä laajennus saaren levada-järjestelmään, kun suuria hankkeita kuten Levada do Norte, Levada dos Tornos ja Rabacalin levadaverkosto rakennettiin tai laajennettiin levadojen verkostoa tuomaan vettä pohjoispuolelta kuivemmille eteläisille alueille. Rakentaminen edellytti paljon työvoimaa – haastavia ja vaarallisia olosuhteita, ja ne ovat nykyään paitsi tärkeä osa vesihuoltoa, myös suosittuja patikointireittejä.

Laajoja banaaniviljelyksiä Funchalissa.
Laajoja banaaniviljelyksiä Funchalissa.

Madeiran levadat

Levadojen verkoston rakentaminen on todistus siitä, kuinka vaikeita olosuhteita voidaan muuttaa luontoa vahingoittamatta ja 100% ekologisesti. Rakentaminen tapahtui käsityönä usein riippuen köysillä sananmukaisesti kuilun partaalla. Monia ihmishenkiä menetettiin tämän valtaisan rakennusurakan aikana. 3100 kilometrin levadojen verkosto on lähes kuuden vuosisadan ajan raskaan ja vaivalloisen työn tulosta. Työssä korostuu saaren asukkaiden suuri sinnikkyys luonnon hallitsemisessa.

Jo ensimmäiset uudisasukkaat vuonna 1945 huomasivat erityisen hedelmällisen maaperän mutta myös maaston haasteellisuuden ja vesivarantojen epätasaisen keskittymisen saarella. Vesivirrat kaivettiin esiin vaikeasti saavutettavista paikoista ja ohjattiin pitkin laajoja ja mutkittelevia, kilometrien pituisia matkoja. Ne liitettiin saumattomasti maisemaa, ikään kuin ne olisivat aina olleet osana sitä.

Madeiran levadojen tarina on kuin historiallinen kudelma, jossa jokainen osa kertoo oman ainutlaatuisen osansa saaren kulttuurista ja kehityksestä. Tarinaan kuuluu historiallisesti merkittäviä teknisiä saavutuksia, maatalouden kehitystä ja ihmisen sopeutumista luonnon ehtoihin sekä olosuhteisiin.

Levada da Ribeira da Janela.
Levada da Ribeira da Janela.

Mikä PR-merkintä?

Kun kuljet Madeiran levadoilla ja vaelluspoluilla, huomiosi kiinnittyy usein opasviittoihin, joissa reitin nimen yhteydessä näkyy lyhenne PR. Tämä merkintä tulee portugalinkielisestä termistä Pequena Rota – ”pieni reitti”.

PR-järjestelmä otettiin Madeiralla käyttöön 1900-luvun loppupuolella osana laajempaa hanketta, jonka tavoitteena oli luoda vaeltajille selkeä, turvallinen ja luotettava reittiverkosto. PR-merkintä kertoo kulkijalle, että kyseessä on virallisesti hyväksytty kävelyreitti, joka on säännöllisesti huollettu, selkeästi merkitty ja viranomaisten tuntema.

PR-reitteihin kuuluu sekä tunnettuja levadakävelyitä että vuoristopolkuja. Jokaisella reitillä on oma numeronsa, kuten PR1 Pico do Areeiro – Pico Ruivo tai PR9 Levada do Caldeirão Verde. Merkintä kertoo reitin pituuden, arvioidun kulkuajan ja vaativuustason sekä sen, että kulkureitti on pelastuspalvelun tiedossa.

Tällä sivustolla PR-numeroa ei ole toistaiseksi merkitty erikseen reitin otsikkoon, mutta reittikuvauksista löytyy usein valokuvia opasteista, joista PR-merkintä ja reitin numero on nähtävissä.

Opaskyltti reiteille, jossa PR-merkinnät 25 Fontes PR6 ja Risco PR6.1
Opaskyltti reiteille, jossa PR-merkinnät 25 Fontes PR6 ja Risco PR6.1

HUOM! Kaikki levadat ja polut eivät ole PR-reittejä!

Madeiran levadaverkosto on valtava – saarella kulkee arviolta noin 3000 kilometriä levadakanavia, joista vain pieni osa on PR-luokiteltuja kävelyreittejä.

Käytännössä maksullisuus ei siis koske kaikkia levadoja eikä polkuja. Monet historialliset, paikallisten yhä käyttämät levadat sekä vähemmän tunnetut kävelyreitit eivät kuulu PR-järjestelmään lainkaan. Näille reiteille voit astua aivan huoletta ilman lippuja tai maksuja.

PR-merkintä ei ole mittari reitin kauneudelle tai elämyksellisyydelle – se kertoo ainoastaan siitä, että reitti kuuluu viralliseen, ylläpidettyyn vaellusverkostoon. Madeiralla on runsaasti myös ei PR-merkittyjä reittejä, joiden luonnollinen kauneus vetää helposti vertoja monille tunnetuille PR-reiteille.

UUTTA! Millainen on uusi aikataulujärjestelmä 2026?

Vuosi toisensa jälkeen yhä useampi matkailija suuntaa Madeiran vaellusreiteille. Suosituimmissa kohteissa kävijämäärien kasvu on alkanut kuormittaa herkkää luontoa ja infrastruktuuria. Esimerkiksi Rabaçalissa ja Pico do Areeirolla pysäköinti ja liikenne ruuhkautuvat ajoittain huomattavasti. Vuonna 2025 Madeira otti käyttöön 4,50 euron maksun kaikille PR-merkityille vaellusreiteille. Tämä linjaus saa jatkoa tammikuusta 2026 alkaen.

Aikataulujärjestelmä PR-reiteille

Vuodesta 2026 alkaen PR-merkityillä poluilla ja levadareiteillä otetaan käyttöön virallinen aikataulujärjestelmä. Uudistuksen tavoitteena on hallita kasvavia kävijämääriä, parantaa turvallisuutta ja tarjota rauhallisempi vaelluskokemus kaikille. Samalla järjestelmä auttaa suojelemaan Madeiran herkkää luontoa – erityisesti UNESCO:n maailmanperintökohteeksi luokiteltua laurisilvametsää, jonka kulutuskestävyys on rajallinen. Aikataulutus ei ole vain hallinnollinen muutos, vaan tärkeä askel kohti kestävämpää ja vastuullisempaa retkeilyä.

4,50 eurolla parempaa ylläpitoa ja kestävämpi luonto

PR-reiteistä perittävä maksu ohjataan Metsä- ja luonnonsuojeluinstituutti IFCN:n kautta reittien kunnossapitoon, turvallisuuden parantamiseen ja luonnonsuojeluun. Näin jokainen meistä Madeiran upeasta luonnosta nauttiva kävelijä voi osallistua konkreettisesti Madeiran ainutlaatuisen luonnon säilyttämiseen.

Lyhyesti – Mitä sinun tulee tehdä vuonna 2026?

  1. Valitse PR-reitti, jolla haluat vaeltaa.
  2. Siirry SIMplifica-alustalle (tai myöhemmin julkaistavaan sovellukseen/verkkosivustolle).
  3. Varaa sopiva sisäänpääsyaika reitille.
  4. Maksa 4,50 €:n luonnonsuojelumaksu (jos et ole alueen asukas ja olet yli 12-vuotias).

Tämän uuden järjestelmän avulla Madeira pyrkii säilyttämään ainutlaatuisen luontonsa tuleville sukupolville – ja tarjoamaan vaeltajille entistä rauhallisemman ja turvallisemman elämyksen.

Reiteille pääsy edellyttää varausta!

Lipun varaamista ajanvarausjärjestelmästä voidaan ajatella museovierailun varaamisena, jossa jokainen kävijä varaa itselleen tarkan sisäänpääsyajan. Vuodesta 2026 alkaen ennakkoon tehty varaus vaaditaan kaikille virallisille PR-vaellusreiteille ja luonnonpoluille lähtemiseen. Ilman voimassa olevaa varausta reitille ei saa lähteä ja maksamatta jättämisestä voidaan määrätä alkaen 250€ sakko. Maksu on myös suoritettava vaikka aikoo kävellä vain osan reitistä, joten tulee olla tarkkana, että kaikille reiteille, joita aikoo kävellä on maksu maksettu vaikka päivää ennen reitille lähtemistä. Metsä- ja luonnonsuojeluinstituutin (IFCN) toimesta on tulossa käyttöön sovellus ja päivitetty verkkosivusto, jotta kävijät voivat helposti tarkistaa saatavilla olevat aikavälit ja reittien suunnitteleminen on mahdollista.

Oma näkemykseni


Pidän tätä uudistusta erittäin hyvänä ja ymmärrettävänä ratkaisuna. Madeiranlla vierailevana, olen itse mielelläni mukana tukemassa Madeiran reittien ylläpitoa ja luonnonsuojelua. Maksu koskee vain saaren ulkopuolisia kävijöitä, mikä on reilua – paikalliset asukkaat kantavat vastuunsa monin tavoin osana arkea.


Paikallisten asukkaiden osalta ajanvarausvelvoite herättää keskustelua, mutta on todennäköistä, että ratkaisu on tehty kävijämäärien kokonaisvaltaisen hallinnan näkökulmasta, erityisesti suosituimmilla reiteillä.

Miksi tällainen uudistus?

Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa entistä mukavampi ja turvallisempi retkeilykokemus kaikille:

  • tasata päivittäisiä kävijämääriä suosituilla poluilla
  • vähentää ruuhkia ja lisätä turvallisuutta
  • helpottaa liikennettä reittien lähtöpaikoilla
  • suojella laurisilvametsää ja muita herkkiä ekosysteemejä liialliselta kulutukselta

Maksut ja poikkeukset

Kaikilla PR-reiteillä on käytössä 4,50 euron maksu 12 vuotta täyttäneille kävijöille, jotka eivät ole Madeiran autonomisen alueen asukkaita. Maksu käytetään reittien ylläpitoon, turvallisuuteen ja luonnonsuojeluun.

Lipun ostaminen

Lipun ostamiseen on käytössä virallinen verkkopalvelu
Simplifica, josta löytyy ajantasainen lista PR-reiteistä.

Palveluun voi myös rekisteröityä, jolloin samasta paikasta voi hankkia luvat ja liput muihin maksullisiin tai luvanvaraisiin kohteisiin Madeiralla. Esimerkiksi telttailu luvallisilla alueilla on maksutonta, mutta vaatii luvan. Toinen esimerkki on pääsylippu Cabo Girãon näköalapaikalle.

Jos käytät palvelua mobiililaitteella, voit siirtyä Simplificaan lukemalla oheisen QR-koodin.

Simplifica
Siirry Simplifica-palveluun skannaamalla QR-koodi tai klikkaamalla kuvaa.

Muuta huomioitavaa

Onnettomuuksia levadoilla tapahtuu melko usein, joten Madeiran saari on linjannut myös, että:

”kävelyreittien käyttäjät ovat henkilökohtaisesti ja yksinomaan vastuussa kaikista, niin aineellisista kuin inhimillisistä, vahingoista joita heille aiheutuu reittien käytön aikana”

Diario de Republica: Decreto Legistivo Regional no.24/2022/M,
de 19 de dezembro artigo 11.º

Madeiran kävelyreittejä suljetaan ajoittain tilapäisesti tai pysyvästi ja näille suljetulle reitille lähtemisestä voidaan määrätä sakko, jonka vähimmäismäärä on 250€.

Madeira Levadat, kävelijä ja Levada do Norte.

Levadakartta

Levadoja ja reittejä

Kartalle merkityt levadat ovat vain pieni osa kaikista Madeiran levadoista ja merkattuna on vain levadat, joita olen kävellyt. Klikkaa levadan nimeä kartalla saadaksesi lisätietoa levadasta.

Madeiran kartta ja reittien sijainnit merkattu kartalle.
Levada Nova Levada do Norte Rabacal - Levadojen verkosto Levada do Curral Queimadas Levada do Castelejo Levada dos Piornais Levada do Silveira Levada da Fajã Levada Fajã do Rodrigues

Levada Nova

Levada Nova on yksi Madeiran pitkistä levadoista ja samalla erittäin merkittävä etelärannikon viljelysten kasteluvesien tuoja. Levada kerää eteläisten rinteiden ja Paúl da Serran tasangon eteläisiä valumavesiä etelärannikon viljelysten käyttöön. Levadalla on pituutta kokonaisuudessaan noin 66km ja olen kulkenut Levada Novan miltei kokonaan sopivina osuuksina ja levada on myös esitelty näillä sivustoilla.

Levada do Norte

Levada do Norte on ehkä tärkein pohjoisrannikon sadevesien kuljettaja Madeiralla. Tämä valtaisalla levadalla on pituutta kaikkiaan noin 45km ja olen kävellyt Levada do Norten miltei kokonaan. Levada on edustettuna tällä sivustolle miltei kokonaisuudessaan.

Levada do Norte on vaeltajalle todella upea kohde ja palkitsee henkeä salpaavilla maisemilla ja kauniilla luonnolla.

Rabacal - Levadojen verkosto

Rabacal on ehkä Madeiran kuuluisin vaelluskohde ja alueelta löydät lukemattomia reittimahdollisuuksia. Lukuisat levadat voidaan yhdistää yhdyspolkujen avulla. Kaikki Rabacalin levadat on esitelty tällä sivustolla.

Rabacalin levadoista puhuttaessa ei voi olla mainitsematta Levada Novaa ja näitä kaikkia yhdistävää Calhetan vesivoimalaa. Rabacalin levadojen veden voima otetaan käyttöön Calhetan vesivoimalalla ja tarvittaessa vesiä ohjataan myös Levada Novaan, joka kuljettaa vesiä etelärannikon viljelyksille. Rabacalin levadat keräävät Paúl da Serran valumavesiä ja levadoille tulee myös tasangon alittavan tunnelin kautta (Levada da Rocha Vermelha) vettä pohjoisrannikolta.

Levada do Curral

Curral das Freirasista virtaa Levada do Curral, joka kuljettaa Curralin laakson sadevesiä Funchalin rinteille.

Queimadas

Santanan alueella Queimadasissa on parhaiten säilynyttä laurissilvametsää Madeiralla. Alueella on useita levadoja paikalliseen käyttöön, jotka keräilevät laaksojen valumavesiä. Levada do Caldeirão Verde ja inferno ovat ehkä Rabacalin jälkeen suosituimpia kohteita patikoimiseen.

Levada do Castelejo

Levada do Castelejo on lähinnä Porto da Cruzin alueella virtaava levada, joka kuljettaa laakson valumavesiä paikallisien viljelijöiden käyttöön.

Levada dos Piornais

Levada dos Piornais, jota kutsutaan myös kaupunkilevadaksi virtaa Socorridosin laaksosta Funchalin rinteille.

Levada do Silveira

Levada do Silveira, jota kutsutaan myös nimellä Levada do Santana sijaitsee Santanan alueella hieman Queimadasin alapuolella. Levada do Silveira on ehkä vähemmän kuljettu reitti, joskin sen varrella pääsee nauttimaan todella upeasta Laurissilvametsästä.

Levada da Fajã

Levada da Fajã on yksi Socorridosin vaarallisista levadoista ja virtaa laakson läntisellä rinteellä.

Levada Fajã do Rodrigues

São Viventessä virtaa levada nimeltä Levada Fajã do Rodrigues, jolla pääset nauttimaan tunnelmallisesta metsämaastosta.

Avaa kuvaslider -esitys (uuteen välilehteen)

Levadeiron ammatti

Levadeiron toimi on arvostettu ammatti ja levadeiron ammatissa työkenteleviä on ainoastaan Madeiralla. Ammatti on muodostunut kastelujärjestelmän (levadojen) myötä. Virallisesti sanakirjan määritelmä levadeirosta on että hän on henkilö, joka ylläpitää kasteluveden saantia levadoista huolehtimalla niiden kunnossapidosta. Levadeirojen työnkuvaan kuuluu moninaisia vastuita ja heidän työpanoksensa helpottaa suuresti viljelyksien vedensaantia.

Kastelukauden aikana levadeirojen tehtävänä on varmistaa, että vesi virtaa esteettä levadoissa ja vesi saavuttaa ajallaan eri viljelyalueet kasteluaikaan. Levadeirojen on avattava säiliöt ja levadoilla sijaitsevat jakolaatikot ajoissa ja työ alkaakin hyvin aikaisin aamulla, jotta kasteluasemat voivat aloittaa lohkojensa kastelun kello 8 aamulla. Osa veden avauspaikoista sijaitsee syrjäisillä alueilla, joille on vaikea päästä. On otettava huomioon aika, joka kuluu paikalle pääsemiseen ja veden kulkemiseen kanavien kautta ensimmäisen kastelijan hanaan asti. Kun vesi on avattu, Levadeiro johtaa sen kyseiselle päivälle suunnitelluille paikoille, ohjaa ja jakaa virtaukset ja raivaa kastelukanavat veden virtauksen edistämiseksi.

Levadeirot työskentelevät läheisesti viljelijöiden ja veden käyttäjien parissa joten he tuntevat tontit ja kastelukanavat kokonaisvaltaisemmin kuin kukaan muu. He ovat erittäin tärkeitä tietolähteitä, kun luodaan yhteyksiä viljelijöihin ja tehdään yhteistyötä mitä erilaisimmilta alueilta tulevien teknikkojen kanssa kasteluun liittyvien tilanteiden ratkaisemiseksi.

Kastelukauden ulkopuolella Levadeirosin työ koostuu levadojen puhdistamisesta ja kunnossapidosta. He auttavat myös laatimaan kasteluohjelmat seuraavaa kastelukautta varten, jakavat laskut ja kasteluohjelmat kullekin asiakkaalle ja tekevät yhteistyötä saaren eri osien vesitaloudesta vastaavien tahojen kanssa.

Polku Madeiran luontoon

Levadan viertä kulkeva polku johdattaa kävelijän parhaimmillaan keskelle uniikkia Madeiran luontoa ja muinaisia metsiä. Levadaa seuraamalla on mahdollista päästä syrjäisiin kolkkiin, jonne ilman levadaa ei saaren vaikeakulkuisen maaston vuoksi voisi mitenkään kävelemällä päästä.

Levadojen polku ei alkujaan ole suinkaan tarkoitettu turisteille vaan levadan huoltoväyläksi. Ajan myötä niiden käyttökelpoisuus on kuitenkin keksitty myös retkeilyssä ja ne ovat yksi saaren vierailluimmista nähtävyyksistä.

Levadeiro puhdistamassa Levada do Rocha Vermelhasta irtonaisia lehtiä ja roskia.
Levadeiro puhdistamassa Levada do Rocha Vermelhasta irtonaisia lehtiä ja roskia.
Rakennus Levada Novalla, jonka edessä levadeiro kerää epäpuhtauksia levadarakennelman vedestä.
Rakennus Levada Novalla, jonka edessä levadeiro kerää epäpuhtauksia levadarakennelman vedestä.