1. Curralin levadalle

Curral das Freirasin kirkkoa vastapäätä on mukava kahvila, jossa voi nauttia kupin kahvia ja tuoreita leivonnaisia ennen matkaan lähtemistä. Picnic-kahviloita tai muitakaan ostospaikkoja ei tällä reitillä ole luvassa ennen Funchalia, joten tämä on viimeinen mahdollisuus täydentää eväät. Itse jätin vuokratun autoni odottamaan parkkipaikalle snackbaria vastapäätä.

Sitten vaan matkaan! Päästäksemme Levadalle meidän täytyy jatkaa matkaamme tietä myöten alamäkeen. Noin 25 minuutin kuluttua saavumme paikkaan, jossa Levada alittaa tien ja jatkaa virtaustaan talojen yläpuolella rinteessä. Levadalle lähdettyämme olemme 550 metrin korkeudessa meren pinnasta ja loppua kohden laskeudumme reitillä kaikkiaan 200 metriä.

Lähdetään kulkemaan levadaa virtaussuuntaan nauttien upeista vuoristomaisemista. Levada kaartaa aluksi vasemmalle kiertääkseen rinteen maaston syvänteen. Tämä ensimmäinen osuus Levada do Curralilla on kohtalaisen helppokulkuista eikä sisällä erityisen pelottavia osuuksia. Voit miltei huoletta kulkea reittiä paikkaan, jossa reitillä kuljetaan vesiputouksen alitse. Reitti on alussa myös erittäin hyväkuntoista betonialustaa ja tukevia suojakaiteitakin on rakennettu paikka paikoin. Ensimmäisessä kaarteessa vasemmalle voi nähdä jatko-osuuden, jossa levadan on louhittuna kallionseinämään. Tuosta kohdasta on levadan vierestä jyrkkä rinne alas mikä on ehkä ainut pelottavampåi kohta reittiosuudella.

Poimuiset vuorenseinämät reunustavat Curral das Freirasin kylää, jonka asutus jatkuu syvemmälle ja syvemmälle laakson rinteillä. Kannattaa joskus ajella tietä päähän asti ja nähdä kuinka pitkälle se jatkuu.

Pienen sivulaakson pohjukassa meitä tervehtii ensimmäinen hevoskastanjapuu karvaisine hedelmineen (kuva oikealla). Näitä puita tapaamme tällä reitillä tuon tuosta. Kastanjat ovat tuttuja Madeiralla uuden vuoden aikaan, jolloin niitä saa paahdettuna laivarannasta.

Sivulaakson pohjukassa polku on hieman kärsinyt varmaankin maanvyörymän ansiosta mutta pääsemme kuitenkin jatkamaan matkaa.

Vasemmalla puolella kallioinen vuoren seinämä tuntuu jatkuvan taivaisiin, kun sukellamme metsäiseen maastoon. Aluksi runsasta ja vehreää metsää, jonka hallitsevana puulajina ovat jo näkemämme hevoskastanjat. Aivan ihastuttava peikkometsä, jossa klorofyllia suorastaan pursuaa joka paikasta ja maasto on muutenkin mukavaa vailla kauhistuttavia jyrkänteitä.

Levadaa reunustaa ajoittain luonnonkivistä kasattu muuri, joka tuo mieleen Yorkshiren ikuisuuksiin jatkuvat kiviaidat. Nyt olemme kuitenkin Madeiralla, joten se siitä. Kannattaa kiinnittää huomio paikkoihin, joissa levadan muurilta on suora pudotus alas laaksoon. Keskity näissä kohdissa, jotta et horjahda ja matka taittuu turvallisissa merkeissä.

Kastanjapuu

Kastanjapuu(Castanea sativa) on Curral das Freirasin alueella hyvin yleinen ilmestys. Sen hedelmät ovat hauskan piikkisen kuoren suojissa ja maahan pudotessaan piikkiset kuoret kuivavat ja ratisevat jalan alla. Tällä reitillä saa ihastella puun runkoja ja oksistoja, jotka joissain paikoissa saavat mielikuvituksellisia muotoja. Eräs kastanjapuu on kuin käsi, jossa sormet ovat aivan sekaisin. Ehkä metsän haltijat koettelevat ihmismielen rikkautta – mielikuvitusta.

Kastanjapuun hedelmistä saa nauttia erityisesti vuodenvaihteessa paahdettuna esimerkiksi Funchalissa satama-alueella.

Pian Levada do Curralin reitillä kastanjapuut valtaavat alaa entistä enemmän ja saavutaan kastanjametsään, jonka vehreä ja rauhallinen tunnelma virkistää mieltä. Levadan veden äämi ja lintujen ajoittainen laulu tekevät tästä paikasta miltei paratiisin kävellä ja nauttia luonnosta.

Levadassa vesi virtaa vuolaasti ja sen reunus on tukeva ja mukava kävellä. Vuonna 2008 kulkiessani täällä oli puolipäivä ja kukko kiekui jossain alhaalla kylässä. Tunnelma oli kuin kauneimmassa satukirjan lehdossa, kun auringon valo siivilöityi puiden latvuksien välistä maastoon.

Monarkkiperhonen

Hienon metsäisemmän osuuden jälkeen reitti kiertää heinikkoisen poukaman, jossa rinne laskeutuu melko jyrkästi levadan laakson puolella. Avoin paikka tarjoilee taas hienoja maisemia vuoristoiseen Curral das Freirasiin. Lokakuussa vuonna 2008, kun kuljin tämän reitin, monarkkiperhonen (Danaus plexippus) laskeutui kastanjapuun lehdelle ihmettelemään mitä ihmettä teen täällä luonnon keskellä. Toisaalta luulen, että se laskeutui vaan paistattelemaan päivää.

Monarkkiperhosen voi havaita Madeiralla melko usein aurinkoisella ilmalla. Itse olen nähnyt perhosen kaksi kertaa matkoillani ja se ihastuttaa aina yhtä paljon kirkkaan värityksensä ansiosta.

Reitiltä avautuu upea näkymä Curralin laaksoon, jonka polveilevat seinämät kylpevät keskipäivän auringossa. Upeat laaksomaisemat ovatkin yksi syy miksi Levada do Curral on erityisen hieno reitti. Alhaalla oleva joki on aikojen saatossa kuluttanut tämän hienon luonnonmonumentin Madeiran saarelle ja nyt voimme ihastella luonnonvoimien aikaansaannosta seuraamalla tätä hienoa levadaa.

Levada do Curralia on takana vain muutaman kilometrin ja tähän asti olemme selvinneet vähällä eikä pahoja paikkoja ole juurikaan matkalle osunut. Kulkeminen on ollut todella viehättävää retkeilyä vehreässä metsässä. Kävelemämme Levadan reuna on ollut 30-40 senttiä leveä tukeva betonialusta. Ajoittain reitin polku on ollut tosin epätasaista. Lähestyttäessä ensimmäisen osuuden loppua eteen tuli myös paikkoja, joissa polku on heinikon peitossa.

Saavutaan tunnelin suuaukolle ja ennen suuaukkoa kiinnität luultavasti huomion tämän vain parikymmentä metriä leveän laakson toisella puolella näkyvään jatko-osuuteen. Polku näkyy pystysuorassa kallionseinämässä, johon levada do Curral on aikoinaan louhittu. Ensimmäinen tunneli alittaa tämän laaksonhaaran pohjukassa olevan kauniin vesiputouksen, jossa vesi laskeutuu alas rotkoon.

Tähän asti reitti on ollut rauhallinen kulkea ja matkalle ei ole osunut erityisen pelottavia ja riskialttiita kohtia. Tästä eteenpäin matka jatkuu vertikaalimmassa maastossa ja sitä voidaan suositella vain kokeneemmalle kulkijalle.

Sukelletaan ensimmäiseen tunneliin ja jatketaan matkaa kohti huimia seikkailuja.