Socorridosin laakson historiaa
Socorridosin laakso on muuttunut aikojen saatossa melkoisesti. Laakso oli aikoinaan maanviljelyksen käytössä ja laaksossa viljeltiin aluksi sokeriruokoa ja myöhemmin banaania. Laaksossa sijaitsi myös sokeriruokotehtaita.
Jokea käytettiin myös polttopuiden kuljettamiseen mutta ajoittain, kun vuoristossa satoi voimakkaasti ja virtaus lisääntyi osa puista huuhtoutui mereen. 1960-luvulla laaksolle alkoivat muutoksen tuulet, kun se todettiin yhdeksi varteenotettavaksi kalastajaväestön asuinpaikaksi ja Cãmara de Lobosin kaupunginosaa pidetään Funchalissa edelleen kalastajien kaupunginosana.
Aikojen saatossa laaksoon kehittyi teollisuutta vuonna 1979 joen alajuoksulle avattiin lämpövoimalaitos (Central Termoeléctrica da Vitória), jonka kolme piippua voi havaita laaksossa. Laitos on Madeiran sähkölaitoksen mukaan Madeiran autonomisen alueen suurin tuotantokeskus ja tuottaa noin 65% Madeiran saarella kulutetusta energiasta.
Ehkä tunnetuin kaakson teollisuudesta on saarelle erittäin tärkeä Socorridosin vesivoimala, joka tuottaa vesivoimasta sähköä Madeiran saarelle. Muutoksen tuulissa Ribeira dos Socorridos joen uoma on jouduttu kanavoimaan uudelleen ja sen muoto on muuttunut paljon vuosien saatossa.
Vanhoista silloista (kuva) on edelleen jäänteet laakson pohjalla. Meren rannassa oleva silta on edelleen käytössä ja löytyy ajamalla Estrada Monumental -tietä, joka ylittää sillan rannassa. Sillat olivat ennen moottoritien valmistumista ainoat maantiereitit Funchaliin läntisistä osista Madeiraa.
Vaikka Ribeira dos Socorridos -jokea ei enää nykyään käytetä polttopuiden kuljetusvälineenä, sen vesiä käytetään edelleen kasteluun, ja näin ollen se on vanhojen ja tärkeiden levadojen, kuten Levada dos Piornaisin, Levada do Curralin ja Levada do Castelejon ja muiden vastaavien levadojen alkulähde.
Joki ja laakso, jota on aiemmin käytettiin maanviljelyyn on lopulta tullut tärkeä teollisuus- ja urheilualue. Sen rannoilla, alajuoksulla ja sen läheisyydessä on merkittäviä energia-, teollisuus- ja urheiluinfrastruktuureja.