3. Levada Castelejo São Roguen laaksossa

Matka jatkuu reitillä hieman karummalla osuudella, jossa polun oikealla puolella on aluksi metrin korkuinen betoninen seinämä, kunnes se vaihtuu syväksi ja jyrkäksi rotkoksi alas laakson pohjalle. Keskity näissä kohdissa kulkemiseen ja reitillä ei ole vaaraa. Kuten kuvista voi havaita, vuonna 2010 suojakaiteet olivat hyvät ja voidaan kulkea melko turvallisin mielin. Jos kuitenkin pelkäät korkeita paikkoja, tällaiset kohdat saattavat herättää pelon tunteita.

Toisella puolen huimaavaa mutkaa avautuvat palkinnoksi varovaiselle kulkijalle upeat maisemat jatkoreitille V-muotoiseen São Roguen-joen laaksoon. Laakson pohjalla virtaa kohisten itse joki ja sen kuohunnasta aiheutuvan kohinan voi kuulla tänne levadalle asti samoin kuin nähdä valkoisena kuohuvan veden kivikkoisessa joenuomassa. Muistan kuinka vuonna 2010 joen vesi näytti lisäksi todella kristallin kirkkaalta.

Oikealla, laakson toisella puolella, São Rogue do Faialin rinteiden alapuolella laskeutuu upeasti Àgua d’Alton vesiputous, joka tästä kuvakulmasta näyttää neitseelliseltä valkealta hunnulta. Vesiputous, joka saattaa kauneudellaan vetää vertoja jopa Caldeirao Verden niin kuuluisalle vesiputoukselle. Vesiputous alkaa kuitenkin tässä vaiheessa matkaa jo jäädä taakse.

Kun saadaan laakso näkyviin kallioisen paikan jälkeen voidaan huomata miten maasto muuttuu jännittävän metsäiseksi. Laakson rinteet kasvavat kilvan puita ja vihreä kasvillisuus valtaa jopa levadan reunat ja polun molemmat puolet. Kerrassaan kaunista luontoa.

Kuljetaan vajaa neljäsataa metriä seuraten laakson rinnettä suoraan reitillä ja käännytään oikealle kohtaan, jossa rinne on taas jyrkempi. Maisema Ribeira do São Roguen joelle noin sata metriä alempana avautuu hienosti. Toisella puolella laaksoa näkyy upea kallio basalttipylväitä. Erikoisen näköinen raidallinen kallio, jota ei voi olla huomaamatta.

Levadan varrella tapaa usein Hopea-akaasiapuita (Acacia dealbata), joiden hentoiset sulkamaiset lehdet ovat aina tehneet minun vaikutuksen herkällä ulkomuodollaan. Puun kukkiessa sen oksilla kasvaa kermanvalkeita kukintoja ja usein kulkiessa metsässä voi aistia parfyymimaisen tuoksun, joka oman havaintoni mukaan tulee nimenomaan akaasiasta. Joskus olen kulkiessani aistinut vuoroin eukalyptuksen ja akaasian tuoksun raikkaassa ilmassa mikä on tehnyt todella mieleenpainuvan kokemuksen.

Käännytään reitin suoralta osuudelta vasemmalle ja mutkan takana avautuu näkymä hienolle vesiputoukselle, jonka alapuolelta Levada do Castelejo kiertää. Vesiputouksen vesimassat putoilevat rosoista kallionseinämää kohisten alas noin 30 metriä. Putouksen etupuolella kasvaa korkeita hopea-akaasioita.

Levada do Castelejo johdattaa kävelijää entistä häkellyttävämpien näkymien äärelle. Laurisilvametsän osuus kasvaa maastossa mitä syvemmälle reitillä edetään. Nyt nähdyn upean vesiputouksen lisäksi eteen tulee kohta, jossa vesi sananmukaisesti solisee vihreän kasvillisuuden seassa alas rinnettä. Jos tällaisen saisi omalle pihalleen, maanantaiaamun herätyksetkin tuntuisivat lomalta. Tällä reitillä tullaan näkemään toistuvasti kauniita vesiputouksia ja puroja, jotka laskevat solisten vettä rinteitä alas laaksoon.

Vesiputous oli laakson syvänteessä, joka kierrettiin ja sen jälkeen lähdetään matkaamaan taas kohti Ribeira do São Roguen jokea noin 100 metriä pitkää suoraa osuutta. Matkalla rinne polun vieressä oikealla putoaa todella jyrkästi alas laaksoon. Vuonna 2010 tälläkin paikalla oli suojakaiteet koko matkalla, joten suoranaista vaaraa ei ole havaittavissa. Rinne on osaltaan runsaan karhunvatukan verhoama ja tuo makoisia marjoja tuottava erittäin piikkinen kasvilajike onkin Madeiralla melko tavallinen ilmestys useilla reiteillä.

Katso välillä takaisin tulosuuntaan ja oikealla puolella voit paikoitellen nähdä hienoja panoraamamaisemia Ribeira do São Rogue-joen V-muotoiseen laaksoon.

Woodwardia radicans

Levada do Castelejo kääntyy taas joen suuntaisesti ja pian taas jyrkästi vasempaan kiertääkseen seuraavan ”painauman” laakson seinämässä. Sen pohjukassa on taas luvassa kaunis portaittain rinnettä alas valuva vesiputous.
Putouksen vasemmalla puolella voidaan havaita upeita, erittäin suuria lehtiä kasvattava saniaislaji Woodwardia radicans. Sen englanninkielinen nimi on European Chain Fern ja suomenkielistä vastinetta en ole löytänyt. Joka tapauksessa laji on esiintynyt Madeiralla miljoonia vuosia ja kuuluu saaren alkuperäiskasvistoon. Saniaisen lehdet saattavat olla kooltaan valtavat ja se onkin laakeripuumetsän suurikokoisin saniaislaji. Woodwardia radicans -saniaisen lehdet saattavat kasvaa jopa 2,5 metriä pitkiksi.

Reitti kääntyy notkelman jälkeen jyrkästi vasemmalle ja jatketaan reitillä taas joen suuntaisesti. Polulta on välillä taas jyrkkä pudotus laaksoon mutta edelleen suojakaiteet suojaavat kulkemista. Ympäristön metsä kasvaa laurisilvametsien kasvillisuutta ja välillä sen runsaus herättää todella ihastusta. Vihreys suorastaan pursuaa ympäristöstä verkkokalvoille. Polku on kauniisti sammaleiden reunustama ja kuivuneet lehdet kahisevat askeleiden alla. Tällaista on Madeiran levadoilla. Mieli ja henki saa nauttia luonnon antamista elämyksistä ja rakkaus meidät ihmisetkin luomaa luontoa kohtaan syttyy yhä uudelleen ja uudelleen.

Reitti kääntyy taas vasemmalle ja kierretään seuraava syvänne laakson rinteellä. Kallio reunustaa reittiä vasemmalla ja syvänteen pohjukasta käännytään jyrkästi oikealle. Matkalla saadaan taas näkymiä paluusuuntaan ja laakso avautuu hienosti. Rinteestä laskeutuu myös pieni puro alas ja vesi jatkaa virtaamistaan alas rinteeseen.

Maasto kasvaa todella villiä kasvillisuutta ja joka puolella luonto suorastaan pursuaa vehreää ja lehtevää aluskasvillisuutta ja puut valtaavat alaa suorastaan kilpaillen elintilasta tässä hyvät kasvuolosuhteet omaavassa ympäristössä. Reitillä vallitsee suorastaan viidakkomainen tunnelma vaikka viidakossa en ole koskaan käynytkään.

Maasta tai kalliosta muodostuva valli reunustaa levadaa miltei jatkuvasti vasemmalla, kun jatketaan matkaa Levada do Castelejolla. Eteen tulee taas kohta, jossa puron vesi lorisee alas rinteestä. Kasvillisuus en edelleen todella monimuotoista ja kasvien biologiasta kiinnostuneelle tällaiset reitit olisivat taatusti aarreaittoja.

Jatketaan matkaa Ribeira São Rogue -joen suuntaisesti kohti viimeistä joen laakson sivulaaksoa, joka tullaan kiertämään.