Levada Norten reitillä Encumeadasta levadan alkulähteelle alitetaan seuraavaksi kaksi reitin pisintä tunnelia, joiden molempien pituus on noin 1,3 kilometriä. Vaikeiden tunnelien kautta siirrytään Paúl da Serran tasangon pohjoisilta laaksoisilta rinteiltä Seixalin laaksoon, jossa Levada do Norte jatkaa kohti alkulähdettään Seixalin laakson itäistä reunaa.
Reitin kahdennentoista tunnelin alittaminen tuntuu pitkältä urakalta. Kulkemisessa kannataa ottaa rauhallinen asenne ja edetä ilman odotusta tunnelin loppumisesta. Kiire ei ole mihinkään sillä olemmehan nauttimassa hienosta seikkailusta. Silti tuntuu, että kulkiessa kaukana pilkistävä tunnelin ulostuloaukko ei suurene lainkaan kulkiessa tunnelissa. Vuonna 2012 lähdin tunneliin kello 12.00 ja saavuin ulostuloaukolle kello 12.18 kuvien aikaleimojen mukaan. Tunnelin alittamiseen menee siis tuo 20 minuuttia riippuen etenemisvauhdista. Itse kuljin rauhalliseen tahtiin.
Kun viimein päästään ulostuloaukolle ulkoilman raikkaus ja valo tuntuu todella elähdyttävältä pitkän pimeyden jälkeen. Ulostuloaukon jälkeen suuaukon oikealta puolelta liittyy Levada do Norteen haara, joka tuo kallion valumavesiä täydentämään levadan virtaa. Kannattaa pysähtyä hetkeksi nauttimaan tästä paikasta. Maisema avautuu komeasti tältä avoimelta paikalta.
Seuraava pitkä ja hankalan tunnelin numero 13 suuaukko tervehtii mustalla aukollaan suurta seikkailijaa. Edessä odottaa valitettavasti entistä hankalampi tunneli, joka kannattaa kulkea ajan kanssa ja rauhallisesti. Jo edellisen tunnelin jälkeen Seixalin laakson saavuttaminen tuntuu todella hankalalta urakalta ja edessä on taas uusi haaste. 1,3 kilometriä pitkän tunnelin alittamiseen meni minulta aikaa kaikkiaan 22 minuuttia kuvien aikaleimoista laskettuna.
Luvassa on paikoin ahdas tunneli, jossa kulkuväylä kapenee ja tunnelin korkeus madaltuu ajoittain melkoisesti. Lyhdyt päälle ja myös varalamppu käsille, jos sellainen on mukana. Emme halua jäädä tunneliin pimeän vangiksi. Aluksi tunneli on tilava kulkea ja kattokin on kohtalaisen korkealla mutta ajoittain todellakin kulkuväylä kapenee melkoisesti. Myös katto madaltuu niin että saa olla varovainen ettei kolauttele päätään kallion louhikkoiseen kattoon.
Matkalla alkaa edestä kuulua veden putoamisesta lähteviä ääniä. Tunnelin katosta valuu ajoittain vettä, joka tuottaa solisevia ääniä tunneliin. Herkempi kulkija saattaa tuntea olonsa turvattomaksi mutta ei kuitenkaan tarvitse säikähtää. Jos mukana on pusakka tai takki, niin se kannattaa nyt laittaa päälle. Mitään vaaraa ei ole, kunhan pysymme rauhallisin mielin ja jatkamme keskittyneesti matkaa kaikessa rauhassa.
Puolessa välissä tunnelia alkaa kuulua voimakkaampaa veden ääntä, joka vahventuu edetessä tunnelissa. Noin 16 minuutin kuluttua tunneliin astumisen jälkeen katon rajassa kulkee kaksi putken näköistä ja vesi sataa tunnelin katosta levadaan ja kulkijan niskaan. Raikastava kylpy kesken hikisen vaelluksen ei ole kuitenkaan pahitteeksi, joskin se tunnelin viileydessä menettää melkoisesti raikastavasta tunnelmastaan.
Muistan samantapaisen paikan tunnelissa Levada do Ribeira da Janelalla Galhanon reitillä jossa vesi suorastaan suihkusi seinistä, joten tällainen ei ole mitenkään tavatonta Madeiran levadoilla. Kalliossa on vesisuonia, jotka valuttavat vesiään täydentämään levadan vettä.
Unravelled Roads adventure tubettajan video mm.reitin 12. ja 13. tunnelista.
Vajaan tunnin kuluttua olemme alittaneet Archada do Cedron tasangon näiden huikeiden tunnelien kautta. Sukelletaan 13. tunnelista Seixalin laakson itäiseen rinteeseen. Lämpöinen kesäilma toivottaa tervetulleeksi suuren seikkailijan. Tunnin viileän tunnelivaelluksen jälkeen se lämmittää muutakin kuin sydäntä.
Muistan tämän viimeisimmän tunnelin hyvin sillä se oli hankala mutta mielenkiintoinen kokemus. Paikoittainen ahtaus, katosta tippuva vesi sekä paikoitellen louhikkoinen, epätasainen polku toivat todellakin jännitystä ja haastetta kulkemiseen.
Tunnelin jälkeen levada virtaa betonisen sillan yli pienen rotkon toiselle puolelle ja jatkuu vasemmalle kohti ihastuttavaa vesiputousta. Aivan upean vehreä paikka on edessämme ja valmiina vastaanottamaan varmat, joskin ehkä jo hieman väsyneet vaeltajan askeleemme. Vaikka väsymys jo ehkä painaa askelta, silti toinen toistaan kiehtovammat paikat kannustavat jatkamaan matkaa.
Levada do Norten osuudella Encumeadasta levadan alkulähteelle tunneleita on kokonaiset 16 kappaletta joista osa on todella lyhyitä mutta matkalle osuu joitain todella pitkiä tunneleita, joissa on tarpeen hyvä taskulamppu tai mieluiten sekä taskulamppu että otsalamppu.
| Tunneli | Aika | Pituus |
|---|---|---|
| Tunneli 1 | 10 min. | 530m |
| Alikulkutunneli | 0 min. | 20m |
| Tunneli 2 | 15 min. | 850m |
| Tunneli 3 | 10 min. | 380m |
| Tunneli 4 | 10 min. | 390m |
| Tunneli 5 | 1 min. | 37m |
| Tunneli 6 | 1 min. | 40m |
| Tunneli 7 | 1 min. | 40m |
| Tunneli 8 | 2 min. | 180m |
| Tunneli 9 | 2 min. | 80m |
| Tunneli 10 | 11 min. | 170m |
| Tunneli 11 | 8 min. | 250m |
| Tunneli 12 | 20 min. | 1300m |
| Tunneli 13 | 29 min. | 1300m |
| Tunneli 14 | 2 min. | 150m |
| Tunneli 15 | 5 min. | 70m |
| Tunneli 16 | 5 min. | 280m |
Levada do Nortelta haarautuu polku vasemmalle ja kauempana näkyy hieno vesiputous, jonka kautta Ribeira da Agua do Vento nimisen joen vesi putoaa harjanteen laelta alas.
Noin viiden minuutin kuluttua tunnelin jälkeen saavutaan paikkaan, jossa massiivinen kallionseinämä kohoaa ylös heti levadan vierestä. Levada do Norte seurailee kallionseinämän muotoja ja nousee jyrkempää ylämäkeä mikä saa levadassa virtaavan veden iloisesti kohisemaan. Hetken kulkemisen jälkeen alkaa mielenkiintoiset betoniset porrasaskelmat levadan vieressä.
Oikealla puolella seuraa todella syvä rotko heti hennon rautalanka-aidan vierestä ja se kannattaa huomioida. Kallionseinämä on todella upea ja tuntuu kohoavan kohti taivaita kuin muuri.
Kun pääset tämän paikan yläpäähän, kannattaa katsoa taakseen sillä näkymä Archada do Cedron tasangon suuntaan avautuu hieno vuoristomaisema.
Levada do Norten reitillä Seixalin laaksossa käveleminen jatkuu hienossa metsämaastossa, jossa puiden oksat taittuvat ajoittain tunnelmallisesti reitin ylle. Runsas aluskasvillisuus kasvaa saniaisineen ja sammalineen kasvaa levadan viereisessä rinteessä.
Seixalin laakson pohjalla virtaava Ribeira do Seixal joki näkyvät puuston väistyttyä tänne Levada Nortelle hienosti. Maasto on rehevää ja hienoja puita saa taas ihailla. Polusta huomasi vuonna 2012 jotenkin, ettei reittiä kovin paljoa kuljeta, sillä sen päällä on paljon kaikenlaista oksaa ja lehteä ja se on myös hieman nurmettunut paikoitellen.
Noin puolen kilometrin päästä tunnelista, mukavan metsäisen osuuden jälkeen, saavumme rakennukselle joka on luultavasti metsänvartioiden ja levadan huoltohenkilökunnan käytössä. Samalla alueella menee myös voimalinja alas laaksoon. Tässä voi pitää vaikka tauon ja lepuuttaa jalkoja, jos siltä tuntuu.
Jatketaan rakennukselta matkaa Levada do Norten reitillä levadan alkulähteelle lehtevässä metsämaastossa. Tässä vaiheessa ehkä huomaa miten polku alkaa muuttua paikoin heinikkoisemmaksi. Hortensiat seuraavat kulkijaa polun oikealla puolella ja kesäaikaan ne ovat kauniisti kukassa.
Muutaman minuutin kuluttua saavutaan paikkaan, jossa ensin haarautuu polku oikealle alas rinteeseen. Polku kulkee metsäisen rinteen halki ja sitä seuraamalla päädyttäisiin lopulta alempana Seixalin laaksossa virtaavalle Levada do Seixalille. Miltei heti haarautuu toinen polku vasemmalle ylös rinteeseen. Polku on yhdyspolku ylös Paúl da Serran tasangolle. Polulle ei kannata lähteä harhailemaan, jollei ole tietoinen mihin on menossa.
Yleisenä ohjeena on, että ei kannata lähteä harhailemaan reitiltä millekään sivupoluille, jollei ole varma mihin niitä seuraamalla päätyy. Madeiralla on eksynyt kävelijöitä, jotka ovat lähteneet harhailemaan merkityltä polulta. Polut saattavat kulkea korkeassa kanervikossa ja eksymisen vaara on oikeasti olemassa.
Noin puolen kilometrin päästä metsänvartijoiden rakennukselta suloinen puro lorisee betonista valettuun altaaseen ja saavutaan reitin neljännentoista tunnelin suuaukolle. Ribeira do Vimieiro on joen nimi, jonka uoma on tämän tunnelin suuaukolla. Itse tunnelin pituus on vaatimaton 150 metriä ja sen kulkemiseen päästä päähän kuluu aikaa vain pari minuuttia. Ulostuloaukkokin näkyy heti tunneliin astuttaessa.
Nautitaan reitin runsaasta klorofyllistä, kun polku on muuttunut entistä runsaamman kasvillisuuden peittämä. Kauniit hortensiat kukkivat pensaina polun vieressä. Parin minuutin kuluttua saavutaan toiseksi viimeiselle tunnelille reitillä. Viidestoista tunneli on alle sata metriä pitkä ja helppo kulkea.
Tunnelin toinen pää näkyy sinne astuttaessa ja tunnelin toisella puolella odottaa edelleen hienon metsäinen maasto ja laurisilvametsälle ominaiset laakeripuut valtaavat alaa. Levada do Norte alkaa kaventumaan tästä kohdasta lähtien. Levadan leveys on tähän asti ollut ehkä 50-70 cm mutta sen leveys kaventuu noin 20-30cm leveäksi puroksi.
Ennen tunnelia vasemmalla puolella kohisee Ribeira do Folhado nimisen joen vesi putouksena alas kalliontöyräältä. Vuonna 2012 sain ihailla myös todella massiivista puunrunkoa punertavan kallion laella. Ribeira do Folhado on joki, jonka varrelta löytyy Levada do Seixalin alkulähde alempana Seixalin laaksossa.
Matkamittarissa on hieman yli 4,5 tunnin kävelemisen jälkeen vajaa 14 kilometriä, joista noin arviolta 3-4 kilometriä on vietetty reitin 15 tunnelissa. Viimeinen tunneli on helppokulkuinen päästä päähän ja pituutta sillä on muutama sata metriä. Läpikulkemiseen meni minulta noin 4 minuuttia.
Tässä vaiheessa matkaa miettii Levada do Nortea ja sen ansaittua titteliä yhtenä Madeiran saaren upeimmista levadoista. Camâra de Lobosista tänne Seixalin laaksoon asti ja ollaan alittamassa koko tämän upean vesiväylän viimeistä tunnelia ennen levadan alkulähdettä Seixalissa.
Reitin kuudestoista ja viimeinen tunneli on käsillä ja sen jälkeen jatketaan Seixalin laaksossa matkaa kohti Levada Norten alkulähdettä.