5. Norten levadalla Picon laaksoon

Tunnelin jälkeen olo on kieltämättä helpottunut. Kahlaaminen loppui ja sukellettiin ihastuttavaan metsämaastoon ja lempeä kesäinen ilma ympäröi kehoa lämmittäen myös mieltä. Voin tässä kohdassa paljastaa, että loppumatkan jatkamme ilman suurempia hankaluuksia nauttien mukavasta polusta ja hienosta Madeiran metsämaastosta. Viimeinen tunneli tällä reitillä oli ehkä ainoa suurempi extreme-kokemus.

Norten tunnelmia Ribeira Bravan laaksossa

Jalokastanjat ja laakeripuut ja muu rehevä kasvillisuus ympäröivät auringonvalon siivilöityessä latvuston välistä. Levadan vesi virtaa rauhallisesti ja huuhtoo mielen viimeaikaisten kokemusten adrenaliinista.

Raimundo Quintal kuvailee reitin kirjassaan Madeiran levadat ja luontopolut tämän reitin päinvastaiseen suuntaan eli Serra de Águasta Eira do Mourãoon. Mieleeni on jäänyt kuinka hän kuvaa Levada do Norten reitin alkuosuutta osuvasti: ”reitin alussa kaikki vaikuttaa perin yksinkertaiselta” ja maalailee tekstissään mielestäni erinomaisen hyvin, kuinka alussa ei kulkija osaa ajatellakaan millaisia paikkoja alun jälkeen on odotettavissa. Hurjat tunnelit veden vallassa päästä päähän ja yli sata metriä syviä rotkoja heti polun vierestä ilman mitään suojakaiteita. Levada do Norte on juuri tätä.

Levada do Norten reitti Eira do Mourãosta Serra de Águaan on erinomainen valinta vaeltajalle joka rakastaa vaarantunnetta mutta osaa ymmärtää myös omat rajansa ja kunnioittaa vaarallisia paikkoja niiden vaativalla tavalla.

Tunnelilta lähdettäessä on edetty Eira do Mourãosta hieman yli kaksi tuntia. Matkaa Boa Mortesta on kertynyt vajaat kolme tuntia. Edessä on noin 20 minuuttia metsäisessä maastossa kohti erikoisen näköistä paikkaa, joka samalla aloittaa viimeisen osuuden ennen tämän reittiselostuksen päätepistettä. Päätepiste on eräänlainen vedenjakaja-asema, josta lähtee massiivinen tunneli läpi vuoriston Curral das Freirasiin. Matkalla päätepisteeseen kallio reunustaa useassa paikassa Levada do Nortea oikealla puolella.

Vedenjakaja-alueelta Levada do Norte jatkuu käytännössä vielä muutaman kilometrin Serra de Águan voimalaitokselle. Kyseisestä osuudesta olen ottanut kuvamateriaalia mutta se on vuoden 2010 suuren metsäpalon jäljiltä. Kuvat ovat melko karua katseltavaa.

Upeat laaksomaisemat siivittävät kulkua levadalla. Näkymä Ribeira Bravan laaksoon kerää kulkijan huomion samoin kuin ajoittainen näkymä tätä laaksonhaaraa ympäröiviin vuoriin.

Paikassa jossa levada kiertää suuren pyöreän kallion polulta on kymmenen metrin luotisuora pudotus alas, joten varovaisuutta kulkemiseen. Osuuden loppupuolella oli vuonna 2007 rakennettu hieno puinen aita polun viereen. Maisema Encumeadaan ja taustalla kohoavaan Paúl da Serran tasankoa reunustaville vuorille on todella vaikuttava. Jatketaan tästä paikasta Ribeira do Picon laakson eteläistä rinnettä itään kohti ”vedenjakaja-asemaa”, joka on laakson pohjukassa.

Jatketaan matkaa reitin viimeisen huipennuksen jälkeen ja matkaa vedenjakaja-alueelle on enää hyvin vähän. Alue sijaitsee tämän laaksonhaaran pohjukassa. Reitin loppupäässä ennen vedenjakaja-aluetta levada kulkee taas hetken jyrkänteen reunalla, joten varovaisuutta tulee noudattaa. Samasta paikasta aukeaa näkyviin alueen rakennuksia ja reitin päätepysäkki tulee näkyviin.

Joku on kirjoittanut betoniin tekstin 0km, mikä tarkoittaa että matka tällä osuudella on saatu päätökseen. Saavutaan paikkaan, josta Serra de Águan voimalaitoksen eli myös Levada do Norten vesiä ohjataan suuren 3000 metriä pitkän tunnelin kautta Curral das Freirasiin.

Curral das Freirasista vedet päätyvät lopulta Socorridosin voimalaitoksen tarpeisiin. Juuri kuljettua Levada do Nortea pitkin vesi virtaa täältä edelleen Campanárioon, Quinta Grandeen ja edelleen Camâra de Lobosin yläpuolisille rinteille Covaon vesilaitosyksikköön, josta se johdetaan syöksyputkea pitkin alas Socorridosin voimalaitokselle.

Vaellus Boa Mortesta kesti noin kolme ja puoli tuntia normaalia vaellusvauhtia. Kävelynopeus näissä maastoissa toki vaihtelee kävelijän tyylistä patikoida mutta minulla matkaan meni tuo 3 ja puoli tuntia. Eira do Mourãosta taitettiin matkaa 2,5 tuntia. Matkan pituudeksi Raimundo Quintal kertoo kirjassaan noin 10 kilometriä, joka kaiketi pitää melko lähelle paikkansa, kun vaellusnopeudeksi otetaan 3,3 kilometriä tunnissa.

Tästä voi jatkaa matkaa vaellusta Serra de Águan vesivoimalalle vedenjakaja-alueen toiselta puolelta, josta löytyy Levada do Norte. Voit myös lopettaa vaelluksen tähän ja kävellä hiekkatietä alas Serra de Águan kylään, josta löytyy myös Snackbar. Jos jatkat Serra de Águan vesivoimalalle, siellä ei ole mitään palveluja, joten mahdollinen kyyti tarvitsee tilata soittamalla. Siksi suosittelen jatkamaan matkaa alas kylän ja jättää loppuosuus toiseen kertaan.

Jos jaksoit lueskella tämänkin reittikuvaukseni Levada do Nortesta, olen nöyrästi kiitollinen ja toivon, että kuvauksestani oli sinulle apua vaellukseen valmistautumisessa. Kävelemisestä tällä reitillä on kirjoitushetkellä 15 vuotta. Aika rientää, luonto ja paikat muuttuvat. Toivottavasti reitti kunnostetaan alussa mainitun kunnostusprojektin aikana sellaiseksi, että voidaan asettaa tämä reitti ainakin vaihtelevaksi vaikeusasteeltaan. Kuten olette ehkä huomanneet tämä reitti tarjoaa kävelijälle aivan erityislaatuisen kokemuksen ja on Madeiran levadoista yksi ainutlaatuisimmista mitä itse olen kokenut.